THE PHILIPPINES vol 6

Loppuaika Moalboalissa menikin sitten jänskien makukokeilujen parissa. Illalla suuntasimme syömään kanatikkuja jo tuttuun barbecuepaikkaan. Grillikojua hoiteleva täti oli päättänyt, että nyt loppuu se kananosien ihmettely ja kiikutti meille maistiaiseksi grillatun kanansuolen. Ilman maksua. Siinä se sitten tökötti lautasella kiemuraisena ja suolimaisena. Olisi kai ollut epäkohteliasta olla maistamatta, joten puraisin varovaisen palasen. Suoli osoittautuikin varsin maukkaaksi ja mureaksi ja söin koko biitin alta aikayksikön! En ollenkaan pidä mahdottomana, että seuraavan kerran filippiiniläisellä katukojulla suolenmutkia nähdessäni tilaan sellaisen oma-aloitteisesti. Niin tuuletettiin taas länkkärin ennakkoluuloja!
The rest of the time in Moalboal turned into a big culinary adventure. In the evening we had dinner in the already familiar barbecue joint. This time the lady selling the meats had decided to expand our taste range and suddenly appeared at our table carrying a stick with grilled chicken intestine. She gave us a free sample! Well...there it was on the plate, looking all curly and intestiny. It would have been unpolite not to taste it, so I dared a small bite. And it turned out to be very tender and delicious meat and I ate everything! What a surprise! One shouldn't be so prejudiced.

-----

Illalla baarissa tuli paikallisten kanssa puhe balutista, tuosta pelottavasta paikallisesta 'herkusta'. Pöytäseurueemme jäsenet heti halusivat tarjota minulle sellaisen maistettavaksi. Onneksi oli jo myöhä, joten mistäpä niitä olisi saanut siihen hätään...Helpotuksen huokaus. Vaan eikös hetkeä myöhemmin jostain palmun takaa toikkaroinut baariin ihka aito balut-kauppias, jolla noita ällötyksiä oli myytävänä kylmälaukussa. No, äijät heti ostamaan ja niinpä kohta kädessäni oli avattu munankuori täynnä sikiötä. Hrrr. Avatun munan sisältä näkyi epämääräistä siiventynkää ja limaisia juttuja. Hrrr hrrr. Lopulta uskaltauduin ryystämään vähän lientä reunasta. Se maistui tunkkaiselle munankeittovedelle (en ole ikinä maistanut munankeittovettä, mutta sellaiselta kuvittelisin sen maistuvan). Paikalliset luulivat, että epäröintini johtuu siitä ettei balutiani ole maustettu ja ruikkasivat päälle aimo annoksen viinietikkaa. No sehän se varmaan auttaa asiaa...
Mietiskelin kyllä tosissani, pitäisikö rohkeasti puraista. Kyllä sen jälkeen saisin respektiä joka kulinaristilta ja ruokaseikkailijalta. Mutta ei. Kanansuolia any time, kananvarpaitakin saattaisin järsäistä tai pureskella grillattua hämähäkkiä, mutta tämä ylitti sietokykyni. Sanokaa mitä sanotte, mutta puoliksi kehittynyt kylmä sikiö EI VOI olla herkullista. Tunnustin tappioni ja ojensin munan yhdelle pöytäseurueemme jäsenistä joka ilahtui silminnähden ja rouskaisi sikiön nieluunsa alta aikayksikön. Okka. Täytyy olla opittu maku.
Luulen, että voin elää jatkossakin ilman balutia.
Later we had some drinks at a local bar and started talking with the locals about balut, the scary local 'delicacy'. The locals immediately wanted to buy me one to taste. Fortunately it was late, so it was very unlikely they could get one for me anywhere...phew. Until suddenly a balut seller appeared in the bar with a styrox cooler full of those vile eggs. Before I noticed, I had an opened balut in my hand and something slimy and suspicious was staring at me from inside the shell. Brrr. Finally I dared to take a small sip of the liquid. It tasted like musty egg boiling water (not that I have ever tasted egg boiling water). I honestly thought a long time if I should be brave and bite into it, but in the end I just couldn't do it. It seems that my culinary curiosity has its limits. Say what you like, but egg full of undeveloped cold foetus just CAN'T be delicious. I gave the egg to one of the locals who happily devoured it in two big bites. It must be an acquired taste...

-----

Seuraavan päivän sukelluksella minulle oli luvattu raakaa merisiiliä maistettavaksi. Divemasterimme pyydysteli pari kappaletta pohjasta, raaputteli myrkkypiikit pois ja avasi siilit minulle valmiiksi. Merisiili maistui hyvältä! Suolaiselta, mereltä ja kalalta. Miksi kukaan haluaa syödä balutia, kun voi syödä merisiiliä?

The next day I got to taste raw sea urchin, straight from the sea. It was good, salty and fresh! Why would anyone eat balut if they can eat sea urchin?

-----

Vielä kerran pullaa! Tällä kertaa matkaeväänä bussissa. Lisäksi Piayaa, paikallista sokeriruokomassalla tai jollain vastaavalla täytettyä torttua, joka maistui vähän joulutortulle. Nam.

Sweet buns once more! A snack for the bus trip to Cebu City. We also had Piayas, little tarts filled with sweet jam-like stuff made from sugar cane.

  

 -----

Takaisin Cebu Cityssä. Lento Singaporeen odotti, seuraavana etappina Malesia. Cebussa hämmästelimme vilkkuvia valoja ja ihmispaljoutta, ja söimme jättiostarin japskiravintolassa illallista.

Back in Cebu City, and towards Singapore and Malaysia. We were overwhelmed by all the lights and noise and people after the little towns we had stayed in during the last weeks. We had dinner in a japanese restaurant in a giant mall.

 -----

Filippiinejä tulee ikävä (paitsi balutia). Hieno maa, hienoja ihmisiä!

I will miss The Philippines (except balut). Great country, great people!

THE PHILIPPINES vol 5

Moalboalissa ei ollut pahemmin nähtävää, mutta sukeltamaan sinne tullaankin. Nähtävyydet löytyvät veden alta. Jee!
There wasn't much to see in Moalboal, it's a diving spot and nothing else. The sights are underwater. Yay!

Muutama rantaviivalla sijaitseva ravintolabaari tarjosi kohtuullista ruokaa sekä hyvän paikan juoda pari drinkkiä ja katsella mereltä lähestyvää myrskyä. (Tuo voileipä ei maistunut niin karmealta kuin kuvasta voisi päätellä...)
A few bars at the beach served ok food and were a good spot to have some drinks and watch the storm approaching from the sea. (By the way, the sandwich in the pic tasted much better than it looks in the photo...)

-----

Erehtymättömällä vaistolla löysimme Moalboalistakin barbecue-paikan. Vitriinissä oli näytillä taas vaikka mitä jännää, mutta tyydyimme tunnistettaviin kanan ja possun osiin. Sitten järsimme tikkujamme kuistilla ja lipitimme olutta. Perheen pikku poika tuli ja oksensi taaksemme lattialle. Yrjöt luututtiin ja sitten tuli koira joka viimeisteli työn. Nam nam!
We followed our noses and found a local barbecue joint in Moalboal. The place had a selection of weird chicken parts but we went for familiar pork and chicken meat. The we sat on the porch and ate our food and drank beer and watched how the family kid puked on the floor. The mom came and cleaned it up and afterwards a dog came and finished the job. Yummm. Nice place nevertheless.

-----

Sukelluksen jälkeen pizzalounasta. Tämä näytti hyvältä mutta siinä ei ollut makua.
Pizza lunch after diving. This pizza looked great but had not much flavor.

-----

Päätimme testata meitä jo pitkään askarruttaneen halo-halon. Se osoittautui maustetuksi jääksi, joka oli värjätty jollakin violetilla. Jäden päällä oli sekalainen valikoima papuja ja maissia (!)  riisimuroja, keksiä sun muuta. Yksi annos olisi riittänyt viidelle hengelle.
We decided to try out halo-halo. We had no idea what it was, but we had seen lots of ads selling it here and there. Halo-halo turned out to be purple flavored ice that was decorated with corn, beans (!), rice crispies and whatnot. One portion would have been enough for five people.

-----

THE PHILIPPINES vol 4

Kurvasimme pariksi päiväksi Siquijorille. Siellä tutustuimme avuliaaseen taksikuski Irwiniin, vuokrasimme hänen kaveriltaan skootterin ja päristelimme ympäriinsä.
We spent a few days on Siquijor island. There we found Irwin the taxi driver, rented a scooter from his friend and drove around the island.

-----

Kalacurrya ja mustekalaa lounaaksi. Fish curry and squid for lunch.

-----

Aamiaiseksi grillattua kalaa ja paistettuja vihanneksia ja riisiä. Katukojun tätejä nauratti, kun otin ruuasta valokuvia. Urpo turisti kuvaamassa kalanpäätä.
Grilled fish and rice and veggies for breakfast. The ladies at the food stall were greatly amused when they saw me taking photos of the food. Stupid tourist, wants to photograph the local herring.

-----

Siquijorilla syötiin paljon pullaa!  Tässä pullassa on sokeria JA juustoraastetta. Molempi parempi.
Lots of sweet buns got eaten in Siquijor! This bun has sugar AND grated cheese. Why not both?
  

-----

Miten erottaa keittobanaanin ja tavallisen syömäbanaanin? Me luulimme jo oppineemme ja kysyimmekin myyjätädiltä vielä varmuuden vuoksi, mutta jälleen kerran menimme lankaan. Ei näitä raakana voinut syödä. Emme kuitenkaan jääneet neuvottomiksi vaan lahjoitimme ne hotellin baaritytölle. Yllättäen tyttö kysyi haluammeko että hän paistaa ne meille seuraavana aamuna aamiaiseksi. No mikä ettei. Ja niinpä saimme raskaan mutta maukkaan aamiaisen.
How do you tell the difference between a sweet eating banana and a cooking banana? We though we already knew and even asked the lady selling the bananas. But nope, we got it wrong again! So we were left with a bunch of cooking bananas that you can't eat raw. As we had no way to cook them, we gave them to the girl working in the hotel bar. Suddenly she suggested she could fry them for breakfast the next day. Why not? And so we got greasy, sugary, filling and delicious banana breakfast.

 -----

Iltaisin surautimme skootterilla Larenaan ja istuksimme sataman ruoka/kaljakuppiloissa syömässä grillattua kanaa ja juomassa kaljaa paikallisten ukkojen seassa.
In the evenings we drove to Larena and sat in the harbour eating barbecue chicken and drinking beer among the local grandpas.

 -----

Lisää pullaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa! Ja täydellisen ensaimadan metsästys.
More sweet bunnnns! And the hunt for the perfect ensaimada.

 -----

Illalliseksi vielä tulisia katkarapuja ja grillattua kanaa, ennenkuin oli aika viettää viimeinen yö rottabungalowissa ja suunnata takaisin Cebun saarelle ja kohti Moalboalia ja uusia sukelluksia.
The last dinner in Siquijor: chili shrimps and grilled chicken. The next day it was time to head back to Cebu island and towards Moalboal. 

THE PHILIPPINES vol 3

Apo-saarelle sukeltamaan! Ihana paikka. Muutama pieni kylä, eikä sitten paljon muuta.
Diving in Apo island! Lovely place. A few small villages and nothing else. 

-----

Mantereella venettä odottaessamme söimme aamiaista pikku katoksessa rannalla. Nostelimme kattilankansia ja osoittelimme mitä halusimme.
In the morning when we were waiting the boat to take us to Apo, we had lunch in a small outdoor food stall. We had no idea what the dishes were called, but we peeked into the pots and pans and pointed the ones we wanted.

-----

Ekana iltana Apolla etsiskelimme ruokapaikkaa ja löysimme kummallisen karaokediskon ja ravintolan sekoituksen. Ruoka ei ollut kummoista, mutta oli hauska seurata kuinka lapset tekivät ahkerasti läksyjä diskopallon valossa.
First dinner in Apo was in a weird mix of karaoke disco place and restaurant. The food was nothing special, but it was fun to watch the kids diligently doing their homework under the disco ball.

-----

Sitten tajusimme, että majapaikassamme kokataan kotikeittiössä ja söimme siitä lähtien ruuat siellä.
Lounaaksi saimme paistettua kalaa ja mangoa. Ainakin oli tuoretta! Kala suoraan merestä.
Then we realized that the best food was in our homestay, and ate all the meals there from then on. Lunch was fried fish and mangoes. Fresh for sure! 

Illallisella iski annoskateus. Vaikka paistettu kana oli hyvää, naapuripöytään kannettu kokonainen grillattu kala veti meitä puoleensa kuin magneetti. Naapureista oli varmaan kiva syödä kun tuijotimme heidän pöytäänsä kuola suupielistä valuen.
In the evening we got jealous when we saw the whole grilled fish our neighbours got in their table. There was nothing wrong with our chicken, but still...The neighbours must have felt weird eating their meal while we were staring at their table and drooling.

Seuraavana päivänä tilasimme oman kalan illalliseksi ja aloimme säästellä sille tilaa jo hyvissä ajoin. Kuppinuudelit saivat toimittaa lounaan virkaa.
The next day we made sure we would get grilled fish for dinner and had just light snack at midday to save room for it. Noodle soup for lunch.

Illalliskala oli juuri niin hyvä kuin olimme kuvitelleetkin. Kuva ei tee sen koolle ja tuoreudelle oikeutta. Kalusimme sen viimeistä ruotoa myöten puhtaaksi, ja pyörimme nukkumaan.
The grilled fish was every bit as good as we had imagined it would be. The photo doesn't do it justice. Only bones were left after we had finished. And we rolled to bed...

-----

Saarella oli suuri valikoima aikavammaisia kukkoja, jotka eivät suinkaan kiekuneet auringon noustessa, vaan läpi yön. Seuralaiseni oli valmis murhaamaan koko kukkojen suvun heti ensimmäisen yön jälkeen. Kosto oli täydellinen, kun viimeisenä päivänä Apolla majapaikkamme emäntä toi näytille pesuvadissa likoavan kukkopojan ja kertoi sen olevan lounas.
Saimme siis lounaaksi herkullista kukkocurrya. Liemessä oli chilin lehtiä, papaijaa, inkivääriä, sitruunaruohoa ja sipulia. Tosi hyvää! Tahtoo tehdä tätä itse! Mistä sais chilin lehtiä? Voikohan omalla ikkunalaudalla kasvavien chilien lehtiä syödä?
The island was filled with roosters that had no idea that roosters are supposed to crow at dawn. These roosters were crowing day and night. After the first night my companion was ready to murder the whole bunch. The revenge was ours when on our last day in Apo the cook showed us a rooster soaking in a big bowl and told us it would be our lunch. So we had really nice rooster curry after our last dive. The sauce was made of papaya, ginger, lemongrass, onion and chili leaves. I want to try this at home! I wonder if it's safe to eat leaves from the chili plants growing on my window sill...?

Vikana iltana hapanimelää kalaa. Hyvää sekin, mutta kyllä grillattu kala ilman turhia kastikkeita oli paras!
Last night's dinner was fish again, this time in sweet and sour sauce. But it couldn't beat THE grilled fish from the night before!

THE PHILIPPINES vol 2

Malapascualta matka jatkui Boholille. Laivamatkalla syötiin kuppinuudeleita. Olisi pitänyt ostaa Juniorilta vähän takeawayta mukaan.
From Malapascua we continued to Bohol Island. Noodle soup on the ferry. Not yummy. We should have bought some take away portions from Junior.

-----

Vatsat kurnien rämmimme pimeässä pitkin mutaista sademetsätietä kohti majapaikkaamme. Sinne päästäkseen piti kavuta alaspäin noin miljoona porrasta. Helppoa rinkka selässä. Mutta mehän emme  ylihintaisesta diskolaivasta maksa!
We had chosen accommodation in the middle of rain forest. Not the easiest place to reach by foot after darkness had fallen...muddy roads and about a million stairs. Not easy with backpacks. But we refused to pay for overpriced disco boat!

Perillä syötiin mautonta nuudelikeittoa ja kirpeää papaijapikkelsiä, ja ihmeteltiin pimeää sademetsää ja tulikärpäsiä. Huoneemme seinältä löytyi siniharmaa nakkimakkaran näköinen matoötökkä. Epäilyttävä. Onneksi yövartijapappa vippasi sen machetella pusikkoon.
Bland noodle soup and delicious tart pickled papaya salad for dinner. The dark rain forest surrounded us. We saw fireflies! Before going to bed we discovered a suspicious-looking sausage-like bug crawling in our room. Fortunately the night guard saved us and threw the thing into bushes with his machete.

-----

Aamiaista Lobocin keskustan pikku kahvilassa. Bitter gourd- kasvijuttua ja riisiä.
Breakfast in Loboc town. Fried bitter gourd and rice.

-----

 
Päristimme mopopojan kyydissä katsomaan suklaakukkuloita ja tarsiereita (oih!). Lounaaksi syötiin grillikanaa.
Local motorbike guy drove us to see chocolate hills and tarsiers (ohhh!). Lunch was grilled chicken.

Jälkkäriksi punaista kakkua joka ei kyllä suoraan sanottuna maistunut miltään. Höh!
Red cake for dessert. The taste was very bland. Blah!

-----

Lobocissa oli illalla grilli kuumana. Kananjalkoja ja tunnistamattomia osia nökötti rivissä valmiina paistettavaksi. Me nössöt otimme jännästä valikoimasta huolimatta kesyt koipipalat.
We couldn't pass the outdoor barbecues in Loboc town square! Chicken legs and other unrecognizable parts, ready to be grilled. We were wimps and chose just chicken drumsticks.

 

-----

Filippiineistä jäi mieleen erityisesti mangot. Uaagh! Ei voi olla parempaa hedelmää kuin kypsä aasialainen mango.
The fresh fruit were to die for. Especially the mangoes.

-----

Hey ho let's go?