...SIITAKESIENITEETÄ!
Sain tämän näytepakkauksen erään joogatunnin kylkiäisenä. Siitaketeellähän väitetään olevan kaikenlaisia suotuisia vaikutuksia mm. immuunipuolustuksen ylläpitämisessä. Voi olla, mutta omat siitakejuomakokeiluni jäävät kyllä tähän yhteen kertaan. Mitä pahemman makuista, sen terveellisempää, sanotaan. Tämän täytyy kyllä olla superterveellistä. Hyi olkoon. En pystynyt juomaan kuin muutaman kulauksen. Pidän kyllä sienten mausta, mutta en nesteenä.
Tosin luulen, että tämäkin saattaa olla ns. opittu maku, ja jos sitkeästi kiduttaisin itseäni sitä litkimällä, saattaisin ennen pitkää jäädä koukkuun. Mutta en taida viitsiä.
Yritin huvikseni googlata vielä siitakkeen terveysvaikutuksia ja erään suuren suomalaisen luontaistuotteita myyvän verkkokaupan sivuilla oli tämä ilmoitus. Haha, en usko että puute johtuu ostoryntäyksestä...
This instant shiitake tea is pure evil. I tried, but couldn't finish a full cup.
tiistai 1. joulukuuta 2015
sunnuntai 29. marraskuuta 2015
CARGA SYÖ...
...LAKRITSIJÄÄTELÖÄ!
Kolmen kaverin lakujäätelö on napakymppi. Tarpeeksi lakuinen, tarpeeksi salmiakkinen, ei mitään tylsää vaniljajädeä sotkemassa lakun makua. Jee! Lisää tätä. Onneksi ei saa lähikaupasta, ruokavalioni muuttuisi liian yksipuoliseksi.
Finally ice cream that has enough (salty) licorice. No stupid vanilla layers.
Kolmen kaverin lakujäätelö on napakymppi. Tarpeeksi lakuinen, tarpeeksi salmiakkinen, ei mitään tylsää vaniljajädeä sotkemassa lakun makua. Jee! Lisää tätä. Onneksi ei saa lähikaupasta, ruokavalioni muuttuisi liian yksipuoliseksi.
Finally ice cream that has enough (salty) licorice. No stupid vanilla layers.
tiistai 10. marraskuuta 2015
CARGA SYÖ...
...FESTARIRUOKAA!
En ole tätä vielä hehkuttanutkaan blogin puolella. Festariruokakin voi näköjään viedä kielen mennessään. Pikkuruisessa Muskelrockissa Ruotsin Alvestassa viime keväänä oli tarjolla niin hyvää mättöä, että piti nipistää itseään. Voiko se olla totta? Ei mautonta curryä, ei rasvassa lilluvia makkaraperunoita, ei kylmää superlonihampurilaista. Vaan kotiruokaa, ja vielä vegaanista sellaista. Chiliä testasin kahtena päivänä (ooh, nam, lisää) ja illalliseksi bändien lomassa tuli vielä vedettyä sieni-ohrapläjäys.
Mistä huomaa että on keski-ikäinen? Festareilla halpaa viinaa tärkeämpää on hyvä ruoka!
Amazing home cooking at Muskelrock Festival! I'll be there again next year.
En ole tätä vielä hehkuttanutkaan blogin puolella. Festariruokakin voi näköjään viedä kielen mennessään. Pikkuruisessa Muskelrockissa Ruotsin Alvestassa viime keväänä oli tarjolla niin hyvää mättöä, että piti nipistää itseään. Voiko se olla totta? Ei mautonta curryä, ei rasvassa lilluvia makkaraperunoita, ei kylmää superlonihampurilaista. Vaan kotiruokaa, ja vielä vegaanista sellaista. Chiliä testasin kahtena päivänä (ooh, nam, lisää) ja illalliseksi bändien lomassa tuli vielä vedettyä sieni-ohrapläjäys.
Mistä huomaa että on keski-ikäinen? Festareilla halpaa viinaa tärkeämpää on hyvä ruoka!
Amazing home cooking at Muskelrock Festival! I'll be there again next year.
sunnuntai 8. marraskuuta 2015
CARGA SYÖ...
...PALEO BAR:in!
Mikä tämän nimi nyt sitten olisi suomeksi. Paleopatukka? Kuulostaa jotenkin tyhmältä. Paleoruokavaliohan on joku viritys jossa syödään vain sitä, mitä luolamiehet syövät.
Eli vältetään jauhoja, maitoa ja sokeria. Paleosta viis tässä tapauksessa, mutta siemenet houkuttelivat pötkön ostoon. Siemeniä! Jee! Mikä pettymys, kun lupaavan näköinen herkku maistuikin lähinnä pahville. En osta enää.
This Paleo bar tasted like...nothing. What a disappointment.
Mikä tämän nimi nyt sitten olisi suomeksi. Paleopatukka? Kuulostaa jotenkin tyhmältä. Paleoruokavaliohan on joku viritys jossa syödään vain sitä, mitä luolamiehet syövät.
Eli vältetään jauhoja, maitoa ja sokeria. Paleosta viis tässä tapauksessa, mutta siemenet houkuttelivat pötkön ostoon. Siemeniä! Jee! Mikä pettymys, kun lupaavan näköinen herkku maistuikin lähinnä pahville. En osta enää.
This Paleo bar tasted like...nothing. What a disappointment.
maanantai 2. marraskuuta 2015
CARGA KOKKAA...
...SUPPILOVAHVEROPASTAA!
Pitkästä aikaa blogiin päivittäen. Tosin tästäkin kokkauksesta on jo hetkinen vierähtänyt. Ei ehi ei ehi ei ehi! Mutta ei se mitään.
Pasta ei näy kaiken muun alta, mutta suppikset on siskolta ja porkkanat ja pavut omasta puutarhasta. En ehkä talven yli selviäisi niillä muutamalla vihanneksella jotka sain kasvamaan, mutta kyllä niistä jokunen ateria syntyi.
Flavors from the garden & forest.
Pitkästä aikaa blogiin päivittäen. Tosin tästäkin kokkauksesta on jo hetkinen vierähtänyt. Ei ehi ei ehi ei ehi! Mutta ei se mitään.
Pasta ei näy kaiken muun alta, mutta suppikset on siskolta ja porkkanat ja pavut omasta puutarhasta. En ehkä talven yli selviäisi niillä muutamalla vihanneksella jotka sain kasvamaan, mutta kyllä niistä jokunen ateria syntyi.
Flavors from the garden & forest.
lauantai 3. lokakuuta 2015
CARGA SYÖ...
...TAPPAJAHAIPATONGIN!
Tällainen hirmu ui vastaan Barcelonassa. Yhdennäköisyys on ilmeinen.
Kumpi söi kumman?
The amazing Jaws bocadillo!
Tällainen hirmu ui vastaan Barcelonassa. Yhdennäköisyys on ilmeinen.
Kumpi söi kumman?
The amazing Jaws bocadillo!
torstai 1. lokakuuta 2015
CARGA KOKKAA...
...MUNKKEJA!
Tarkennus: ei mitä tahansa munkkeja, vaan beignet-munkkeja New Orleansista.
Amerikan tuliaisina saatu paketti kuuluisan Cafe Du Monden valmista beignet-jauhoseosta ohjeineen oli kököttänyt kaapissa odottamassa sopivaa hetkeä. Viime vappuna (kyllä, blogi on hieman jäljessä...) päätimme vihdoin kokeilla mitä seoksesta syntyy. Ohjeet olivat kummallisissa ulkomaan mitoissa joten kokkaillessa joutui käyttämään sekä aivoja että laskinta. Kauli taikina..öh...1/8"paksuisiksi levyiksi? Kuppi? Unssi? Argh. Voimme kuitenkin julistaa kokeilun onnistuneeksi, sillä kaiken pähkäilyn jälkeen mitättömän näköiset lätyskät kohosivat öljyssä kiehutuksen seurauksena ilmaviksi taikinaneliöiksi. Viimeinen silaus tehtiin tomusokerilla.
Ainoa virheemme oli se, ettemme tarjonneen munkkeja suoraan vastakiehutettuina kattilasta, vaan annoimme niiden seistä hetken ennen tarjoilua. Maku ei ollut huono, mutta sellainen olo jäi, että ne pitäisi syödä mahdollisimman lämpiminä ja tuoreina.
Ehkäpä pääsen joskus New Orleansiin maistamaan miltä alkuperäinen beignet maistuu! Sitä odotellessa...Seosta on kyllä vielä jäljellä. Emme nimittäin viitsineet kerralla täräyttää neljää tusinaa munkkia.
Beignets from New Orleans with Cafe du Monde's do-it-yourself kit!
Tarkennus: ei mitä tahansa munkkeja, vaan beignet-munkkeja New Orleansista.
Amerikan tuliaisina saatu paketti kuuluisan Cafe Du Monden valmista beignet-jauhoseosta ohjeineen oli kököttänyt kaapissa odottamassa sopivaa hetkeä. Viime vappuna (kyllä, blogi on hieman jäljessä...) päätimme vihdoin kokeilla mitä seoksesta syntyy. Ohjeet olivat kummallisissa ulkomaan mitoissa joten kokkaillessa joutui käyttämään sekä aivoja että laskinta. Kauli taikina..öh...1/8"paksuisiksi levyiksi? Kuppi? Unssi? Argh. Voimme kuitenkin julistaa kokeilun onnistuneeksi, sillä kaiken pähkäilyn jälkeen mitättömän näköiset lätyskät kohosivat öljyssä kiehutuksen seurauksena ilmaviksi taikinaneliöiksi. Viimeinen silaus tehtiin tomusokerilla.
Ainoa virheemme oli se, ettemme tarjonneen munkkeja suoraan vastakiehutettuina kattilasta, vaan annoimme niiden seistä hetken ennen tarjoilua. Maku ei ollut huono, mutta sellainen olo jäi, että ne pitäisi syödä mahdollisimman lämpiminä ja tuoreina.
Ehkäpä pääsen joskus New Orleansiin maistamaan miltä alkuperäinen beignet maistuu! Sitä odotellessa...Seosta on kyllä vielä jäljellä. Emme nimittäin viitsineet kerralla täräyttää neljää tusinaa munkkia.
Beignets from New Orleans with Cafe du Monde's do-it-yourself kit!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













