keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

CARGA KOKKAA...

...RENDANG -CURRYA!

Ei siitä kyllä mitään indonesialaista rendangia tullut, kaukana siitä. Olin ostanut valmiin currytahnapussin etnokaupasta ja ajattelin kokeilla, millainen kastike siitä syntyy. Ohjeen mukaan vettä ja kookosmaitoa lisäämällä ainakin tuli ihan hirveää lirua, joka maistui lähinnä rasvalle. Yh. Yritin pelastaa mitä pelastettavissa oli, ja iskeä sekaan lisää kookosmaitoa ja miljoonaa eri aasialaista maustetta. Kyllä sitä jotain kohtalaista ruokaa loppujen lopuksi muotoutui, aikamoinen fuusiowokki tosin.
Mutta ei enää tätä laatua instant-curryjä tähän keittiöön, kiitti vaan.





This instant curry mix was c-r-a-p!

maanantai 2. maaliskuuta 2015

CARGA SYÖ...

...JAPANILAISIA OMENAPALLOJA!

Tuliainen ystävältäni Japanista. Tulkitsin hataralla japanintaidollani, että etiketissä lukee 'Sininen omena'. Myöhemmin hiffasin, että vihanneksen yhteydessä sama merkki voi tarkoittaa myös nuorta tai vihreää, joten ehkä ne sittenkin ovat käännettävissä 'Vihreä omena'. Arvelee epävarmasti hän...

Vihreitä tai sinisiä, herkkua joka tapauksessa! Sisuksesta ei oikein osannut päätellä, oliko se keksiä vai jotain pähkinän tapaista, mutta ulkokuori maistui ompulle.
Pitääköhän singahtaa Japaniin hakemaan näitä lisää...?



Green apple candies - a yummy souvenir from Japan!

lauantai 28. helmikuuta 2015

LENTOKONERUOKAA vol29

Finnair: Singapore - Helsinki.

Lennon kohti kotimaata piti lähteä puoliltaöin, mutta se olikin myöhässä. Matkaan päästiin vasta aamulla. Niinpä ensimmäinen ateria koneessa olikin aamiainen.
Olin luullut tilanneeni kasvisaterian myös paluulennolle, mutta ehkä se olisi sittenkin pitänyt tilata erikseen. Ainakaan nimeäni ei ollut stuertin viherpiipertäjälistalla, ja siksipä eteeni iskettiin perusaamiainen: mysteerinakkia ja kananmunaa. Ylimääräisiä kasvisaamiaisiakaan ei ollut varastossa. No, eipä tuo niin vaarallista ollut, mutta pitääpä jatkossa tutkia kuinka erikoisateriat tilataan molempiin suuntiin.

 
Ystävällinen lentoemo oli kuitenkin kuullut kyselyni kasvisaterian perään aikaisemmin, ja kun kymmenen tunnin horrostelun jälkeen saimme lounasta, hän toi minulle ylimääräisen kasvissafkan. Pisteet siitä! Ratatouille oli aika tavanomaista, mutta vanukasjälkkäri papukastikeella oli hyvää!


I wasn't listed for veggie meal on the return flight although (I thought) I had ordered it. But later, after bravely tackling the mystery sausage on breakfast, I did get vegetarian lunch because they had extra ones. I especially liked the dessert pudding with bean sauce.


torstai 26. helmikuuta 2015

INDONESIA vol 5

Viimeinen ateria. Ainakin Togeanilla tällä kertaa. Söimme katukuppilassa grillattuja vuohitikkuja. Niitä kastettiin isoon kulholliseen paksua ja öljyistä pähkinäkastiketta. Tosi hyviä! Hämeentieltä saa nykyään kai vuohenlihaakin jostain halal-kaupasta. Pitäisköhän kesällä pistää pystyyn vuohibarbecue...?


Vartaiden ja riisin ohessa tarjottiin kulhollinen lientä, vuohesta varmaan sekin keitelty. Se ei maistunut juuri miltään, mutta kuppilan emäntä tuli hätiin ja sekoitti siihen avuliaasti ensin chiliä ja sitten kukkuraisen lusikallisen natriumglutamaattijauhetta. Sitä oli tosiaan tarjolla pöydissä pikku tarjoiluastiossa samalla tavalla kuin meillä suolaa ja pippuria. Johan alkoi liemi maistumaan!


























Goat barbecue! Yummy!



tiistai 24. helmikuuta 2015

INDONESIA vol 4

Välillä täytyy leikkiä oman elämänsä Robinson Crusoeta ja mennä yöpymään autiolle trooppiselle saarelle. Eikun vene täyteen tavaraa (ruokaa...) ja nokka kohti autiosaarta. Saarella oli joskus sijainnut resortti, mutta nyt siellä oli enää hylättyjä lahoja rakennuksia.

Illalliseksi oli rapua. Retkikeitin oli kyllä mukana, mutta spriit unohtuivat Wakaihin. Ei se mitään, näppärinä teimme nuotion ja keittelimme vedet siinä. Rapu ei mahtunutkaan kattilaan, mutta otimme sen nopeasti hengiltä kaatamalla kiehuvaa vettä sen päähän, ja keittelimme sitten palasia.
Nuudelia kans!




Yö sujui rauhaisasti, ei häirinneet elukat eikä aaveet. Paitsi yksi kuivissa lehdissä kahiseva pikku rapu. Ehkä hän oli tulossa kostamaan toverinsa keittämisen, mutta matkanteko oli niin hidasta ja äänekästä että heitimme kaverin jorpakkoon. Tai siis takaisin rantahiekalle.
Seuraavan päivän aamiais-lounaaksi keitimme nuudelia ja kananmunia.

Sitten saimme seuraa Wakain tutuista ja siinä sivussa myös paistettua kalaa. Johan kaksi minuuttia aamiaisen jälkeen olikin taas nälkä.

Jälkkäriksi sain ihka oikean suoraan puusta poimitun kookospähkinän! En tajua kuinka nuo kundit  pääsee tuonne palmuun ja takaisin alas niskojaan taittamatta. Harjoitusta varmaan.


Kookospähkinä oli nuori, ja siksi siinä oli paljon nestettä ja vähän itse pähkinää. Pähkinäosuus oli kummallisen hyytelömäistä, melkein kuin kananmunan valkuaista. Ja tosi miedon makuista, mutta hyvää!



























 Playing Robinson Cruseo on a remote island. Crabs, coconuts - and of course noodles!

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

INDONESIA vol 3

Poya Lisassa yöpymisen hintaan kuului myös lounas ja illallinen. Ruoka oli tosi hyvää. En tullut pahemmin kuvanneeksi aterioita, mutta suunnilleen tällaista perussettiä oli aina tarjolla: kalaa, riisiä ja jokin vihannesjuttu. Lisäksi tulista tomaatti-sipuli-chili -lisuketta.


Teimme muutaman yön vierailun Wakain kylään. Tässä paikallista take-awayta.

Aamiainen majatalossa. Jep, kakkua. Vihreää tällä kertaa!


Poya Lisa ja Wakai.


Food was mostly fish and rice, rice and fish. I didn't mind! Some fried chicken...and of course sweet buns for breakfast!


perjantai 20. helmikuuta 2015

INDONESIA vol 2

Kun vihdoin pääsin perille Togeanille, oli ystäväni järkännyt meille juhlaillallisen Poya Lisa -resortissa:  Hummeria suoraan kalastajalta! Jättihummerit maistuivat herkullisilta. Valitettavasti ruuansulatukseni oli toista mieltä ja päätti tehdä kapinan. Puhelin osan yöstä norjaa vessanpöntön kanssa. Argh. Mutta ateria oli sen tuskan arvoinen.


Aamulla olo oli onneksi jo kuin uudestisyntynyt. Sain aamiaisen suoraan omalle parvekkeelle tarjoiltuna. Poya Lisan perusaamiainen: hedelmää ja kakkua. Kuvan pyöreät kakkarat eivät siis ole sämpylöitä vaan pullaa. Indonesialaiset ovat päättäneet, että kaikki länkkärit syövät kotimaassaan aamuisin kakkua. Kakkua ja pullaa heidän pitää siis saaman Indoissakin. Piste.


Kyllä tätä näkymää aamiaista syödessä katselee ihan mielellään...


Finally at Togean Islands. Lobster for dinner and breakfast with a view.