Välillä täytyy leikkiä oman elämänsä Robinson Crusoeta ja mennä yöpymään autiolle trooppiselle saarelle. Eikun vene täyteen tavaraa (ruokaa...) ja nokka kohti autiosaarta. Saarella oli joskus sijainnut resortti, mutta nyt siellä oli enää hylättyjä lahoja rakennuksia.
Illalliseksi oli rapua. Retkikeitin oli kyllä mukana, mutta spriit unohtuivat Wakaihin. Ei se mitään, näppärinä teimme nuotion ja keittelimme vedet siinä. Rapu ei mahtunutkaan kattilaan, mutta otimme sen nopeasti hengiltä kaatamalla kiehuvaa vettä sen päähän, ja keittelimme sitten palasia.
Nuudelia kans!
Yö sujui rauhaisasti, ei häirinneet elukat eikä aaveet. Paitsi yksi kuivissa lehdissä kahiseva pikku rapu. Ehkä hän oli tulossa kostamaan toverinsa keittämisen, mutta matkanteko oli niin hidasta ja äänekästä että heitimme kaverin jorpakkoon. Tai siis takaisin rantahiekalle.
Seuraavan päivän aamiais-lounaaksi keitimme nuudelia ja kananmunia.
Sitten saimme seuraa Wakain tutuista ja siinä sivussa myös paistettua kalaa. Johan kaksi minuuttia aamiaisen jälkeen olikin taas nälkä.
Jälkkäriksi sain ihka oikean suoraan puusta poimitun kookospähkinän! En tajua kuinka nuo kundit pääsee tuonne palmuun ja takaisin alas niskojaan taittamatta. Harjoitusta varmaan.
Kookospähkinä oli nuori, ja siksi siinä oli paljon nestettä ja vähän itse pähkinää. Pähkinäosuus oli kummallisen hyytelömäistä, melkein kuin kananmunan valkuaista. Ja tosi miedon makuista, mutta hyvää!
Playing Robinson Cruseo on a remote island. Crabs, coconuts - and of course noodles!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti