Finnair: Singapore - Helsinki.
Lennon kohti kotimaata piti lähteä puoliltaöin, mutta se olikin myöhässä. Matkaan päästiin vasta aamulla. Niinpä ensimmäinen ateria koneessa olikin aamiainen.
Olin luullut tilanneeni kasvisaterian myös paluulennolle, mutta ehkä se olisi sittenkin pitänyt tilata erikseen. Ainakaan nimeäni ei ollut stuertin viherpiipertäjälistalla, ja siksipä eteeni iskettiin perusaamiainen: mysteerinakkia ja kananmunaa. Ylimääräisiä kasvisaamiaisiakaan ei ollut varastossa. No, eipä tuo niin vaarallista ollut, mutta pitääpä jatkossa tutkia kuinka erikoisateriat tilataan molempiin suuntiin.
Ystävällinen lentoemo oli kuitenkin kuullut kyselyni kasvisaterian perään aikaisemmin, ja kun kymmenen tunnin horrostelun jälkeen saimme lounasta, hän toi minulle ylimääräisen kasvissafkan. Pisteet siitä! Ratatouille oli aika tavanomaista, mutta vanukasjälkkäri papukastikeella oli hyvää!
I wasn't listed for veggie meal on the return flight although (I thought) I had ordered it. But later, after bravely tackling the mystery sausage on breakfast, I did get vegetarian lunch because they had extra ones. I especially liked the dessert pudding with bean sauce.
lauantai 28. helmikuuta 2015
torstai 26. helmikuuta 2015
INDONESIA vol 5
Viimeinen ateria. Ainakin Togeanilla tällä kertaa. Söimme katukuppilassa grillattuja vuohitikkuja. Niitä kastettiin isoon kulholliseen paksua ja öljyistä pähkinäkastiketta. Tosi hyviä! Hämeentieltä saa nykyään kai vuohenlihaakin jostain halal-kaupasta. Pitäisköhän kesällä pistää pystyyn vuohibarbecue...?
Vartaiden ja riisin ohessa tarjottiin kulhollinen lientä, vuohesta varmaan sekin keitelty. Se ei maistunut juuri miltään, mutta kuppilan emäntä tuli hätiin ja sekoitti siihen avuliaasti ensin chiliä ja sitten kukkuraisen lusikallisen natriumglutamaattijauhetta. Sitä oli tosiaan tarjolla pöydissä pikku tarjoiluastiossa samalla tavalla kuin meillä suolaa ja pippuria. Johan alkoi liemi maistumaan!
Goat barbecue! Yummy!
Vartaiden ja riisin ohessa tarjottiin kulhollinen lientä, vuohesta varmaan sekin keitelty. Se ei maistunut juuri miltään, mutta kuppilan emäntä tuli hätiin ja sekoitti siihen avuliaasti ensin chiliä ja sitten kukkuraisen lusikallisen natriumglutamaattijauhetta. Sitä oli tosiaan tarjolla pöydissä pikku tarjoiluastiossa samalla tavalla kuin meillä suolaa ja pippuria. Johan alkoi liemi maistumaan!
Goat barbecue! Yummy!
tiistai 24. helmikuuta 2015
INDONESIA vol 4
Välillä täytyy leikkiä oman elämänsä Robinson Crusoeta ja mennä yöpymään autiolle trooppiselle saarelle. Eikun vene täyteen tavaraa (ruokaa...) ja nokka kohti autiosaarta. Saarella oli joskus sijainnut resortti, mutta nyt siellä oli enää hylättyjä lahoja rakennuksia.
Illalliseksi oli rapua. Retkikeitin oli kyllä mukana, mutta spriit unohtuivat Wakaihin. Ei se mitään, näppärinä teimme nuotion ja keittelimme vedet siinä. Rapu ei mahtunutkaan kattilaan, mutta otimme sen nopeasti hengiltä kaatamalla kiehuvaa vettä sen päähän, ja keittelimme sitten palasia.
Nuudelia kans!
Yö sujui rauhaisasti, ei häirinneet elukat eikä aaveet. Paitsi yksi kuivissa lehdissä kahiseva pikku rapu. Ehkä hän oli tulossa kostamaan toverinsa keittämisen, mutta matkanteko oli niin hidasta ja äänekästä että heitimme kaverin jorpakkoon. Tai siis takaisin rantahiekalle.
Seuraavan päivän aamiais-lounaaksi keitimme nuudelia ja kananmunia.
Sitten saimme seuraa Wakain tutuista ja siinä sivussa myös paistettua kalaa. Johan kaksi minuuttia aamiaisen jälkeen olikin taas nälkä.
Jälkkäriksi sain ihka oikean suoraan puusta poimitun kookospähkinän! En tajua kuinka nuo kundit pääsee tuonne palmuun ja takaisin alas niskojaan taittamatta. Harjoitusta varmaan.
Kookospähkinä oli nuori, ja siksi siinä oli paljon nestettä ja vähän itse pähkinää. Pähkinäosuus oli kummallisen hyytelömäistä, melkein kuin kananmunan valkuaista. Ja tosi miedon makuista, mutta hyvää!
Playing Robinson Cruseo on a remote island. Crabs, coconuts - and of course noodles!
Illalliseksi oli rapua. Retkikeitin oli kyllä mukana, mutta spriit unohtuivat Wakaihin. Ei se mitään, näppärinä teimme nuotion ja keittelimme vedet siinä. Rapu ei mahtunutkaan kattilaan, mutta otimme sen nopeasti hengiltä kaatamalla kiehuvaa vettä sen päähän, ja keittelimme sitten palasia.
Nuudelia kans!
Yö sujui rauhaisasti, ei häirinneet elukat eikä aaveet. Paitsi yksi kuivissa lehdissä kahiseva pikku rapu. Ehkä hän oli tulossa kostamaan toverinsa keittämisen, mutta matkanteko oli niin hidasta ja äänekästä että heitimme kaverin jorpakkoon. Tai siis takaisin rantahiekalle.
Seuraavan päivän aamiais-lounaaksi keitimme nuudelia ja kananmunia.
Sitten saimme seuraa Wakain tutuista ja siinä sivussa myös paistettua kalaa. Johan kaksi minuuttia aamiaisen jälkeen olikin taas nälkä.
Jälkkäriksi sain ihka oikean suoraan puusta poimitun kookospähkinän! En tajua kuinka nuo kundit pääsee tuonne palmuun ja takaisin alas niskojaan taittamatta. Harjoitusta varmaan.
Kookospähkinä oli nuori, ja siksi siinä oli paljon nestettä ja vähän itse pähkinää. Pähkinäosuus oli kummallisen hyytelömäistä, melkein kuin kananmunan valkuaista. Ja tosi miedon makuista, mutta hyvää!
Playing Robinson Cruseo on a remote island. Crabs, coconuts - and of course noodles!
sunnuntai 22. helmikuuta 2015
INDONESIA vol 3
Poya Lisassa yöpymisen hintaan kuului myös lounas ja illallinen. Ruoka oli tosi hyvää. En tullut pahemmin kuvanneeksi aterioita, mutta suunnilleen tällaista perussettiä oli aina tarjolla: kalaa, riisiä ja jokin vihannesjuttu. Lisäksi tulista tomaatti-sipuli-chili -lisuketta.
Teimme muutaman yön vierailun Wakain kylään. Tässä paikallista take-awayta.
Aamiainen majatalossa. Jep, kakkua. Vihreää tällä kertaa!
Poya Lisa ja Wakai.
Food was mostly fish and rice, rice and fish. I didn't mind! Some fried chicken...and of course sweet buns for breakfast!
Teimme muutaman yön vierailun Wakain kylään. Tässä paikallista take-awayta.
Aamiainen majatalossa. Jep, kakkua. Vihreää tällä kertaa!
Poya Lisa ja Wakai.
Food was mostly fish and rice, rice and fish. I didn't mind! Some fried chicken...and of course sweet buns for breakfast!
perjantai 20. helmikuuta 2015
INDONESIA vol 2
Kun vihdoin pääsin perille Togeanille, oli ystäväni järkännyt meille juhlaillallisen Poya Lisa -resortissa: Hummeria suoraan kalastajalta! Jättihummerit maistuivat herkullisilta. Valitettavasti ruuansulatukseni oli toista mieltä ja päätti tehdä kapinan. Puhelin osan yöstä norjaa vessanpöntön kanssa. Argh. Mutta ateria oli sen tuskan arvoinen.
Aamulla olo oli onneksi jo kuin uudestisyntynyt. Sain aamiaisen suoraan omalle parvekkeelle tarjoiltuna. Poya Lisan perusaamiainen: hedelmää ja kakkua. Kuvan pyöreät kakkarat eivät siis ole sämpylöitä vaan pullaa. Indonesialaiset ovat päättäneet, että kaikki länkkärit syövät kotimaassaan aamuisin kakkua. Kakkua ja pullaa heidän pitää siis saaman Indoissakin. Piste.
Kyllä tätä näkymää aamiaista syödessä katselee ihan mielellään...
Finally at Togean Islands. Lobster for dinner and breakfast with a view.
Aamulla olo oli onneksi jo kuin uudestisyntynyt. Sain aamiaisen suoraan omalle parvekkeelle tarjoiltuna. Poya Lisan perusaamiainen: hedelmää ja kakkua. Kuvan pyöreät kakkarat eivät siis ole sämpylöitä vaan pullaa. Indonesialaiset ovat päättäneet, että kaikki länkkärit syövät kotimaassaan aamuisin kakkua. Kakkua ja pullaa heidän pitää siis saaman Indoissakin. Piste.
Kyllä tätä näkymää aamiaista syödessä katselee ihan mielellään...
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
INDONESIA vol 1
Makassarin lentokentällä jatkolentoa odotellessa söin aamiaista pienessä kuppilassa, joka tarjoili erilaisia riisiviritelmiä. Kana oli ihan jees, mutta toiset lihankappaleet niin sitkeää tavaraa, etteivät hampaani niihin pystyneet. Palan painikkeeksi pari kookosriisipakettia.
Nasi Campur at Makassar airport.
maanantai 16. helmikuuta 2015
LENTOKONERUOKAA vol 28
Finnair: Helsinki-Singapore
Marraskuu 2014
Muutama matkamuisto viime vuoden puolelta.
Matka kohti Sulawesia ja Togeania alkoi Finskin lennolla Singaporeen. Olin kerrankin kaukaa viisas ja tilasin jo etukäteen lennolle kasvisaterian. Jee! Hyvänmakuista intialaista. Riisissä oli mausteita; muun muassa kardemummaa ja rusinaa.
Kasvisversio aamiaisesta olikin sitten maultaan astetta köyhempi. Porkkanakroketit olivat vetisiä ja kasvispyttipannun kastikkeena oli ketsuppia.
Singaporesta matka jatkui paikallisilla lentoyhtiöillä vielä etapein Singapore-Jakarta, Jakarta-Makassar ja Makassar-Luwuk. Ekalla etapilla ei ollut tarjoilua, mutta Sriwijaya Airin lennolla (yrittäkääs lausua se!) Jakartasta Makassariin tarjottiin höttöinen suklaasokerimössöllä täytetty pulla. Ei se edes ollut hyvän makuinen, mutta väsyksissä ja tylsyyksissäni pistelin hötön naamaan.
Huomio itselle: älä purista vesipurkkia jos siinä on pilli pystyssä. Kastuin, naapurikin vähän.
Lennolla Makassarista Luwukiin tarjoiltiin suklaakeksejä, mutta olin niin koomassa etten kyennyt syömään niitä. Vesipurkin pillikin oli rikki eikä kansi auennut repimällä. Kuivin suin jouduin viimeisen etapin matkustamaan.
November 2014. This adventure in Indonesia started with multiple flights; vegetarian food in Europe and sugary buns in Asia.
Marraskuu 2014
Muutama matkamuisto viime vuoden puolelta.
Matka kohti Sulawesia ja Togeania alkoi Finskin lennolla Singaporeen. Olin kerrankin kaukaa viisas ja tilasin jo etukäteen lennolle kasvisaterian. Jee! Hyvänmakuista intialaista. Riisissä oli mausteita; muun muassa kardemummaa ja rusinaa.
Kasvisversio aamiaisesta olikin sitten maultaan astetta köyhempi. Porkkanakroketit olivat vetisiä ja kasvispyttipannun kastikkeena oli ketsuppia.
Singaporesta matka jatkui paikallisilla lentoyhtiöillä vielä etapein Singapore-Jakarta, Jakarta-Makassar ja Makassar-Luwuk. Ekalla etapilla ei ollut tarjoilua, mutta Sriwijaya Airin lennolla (yrittäkääs lausua se!) Jakartasta Makassariin tarjottiin höttöinen suklaasokerimössöllä täytetty pulla. Ei se edes ollut hyvän makuinen, mutta väsyksissä ja tylsyyksissäni pistelin hötön naamaan.
Huomio itselle: älä purista vesipurkkia jos siinä on pilli pystyssä. Kastuin, naapurikin vähän.
Lennolla Makassarista Luwukiin tarjoiltiin suklaakeksejä, mutta olin niin koomassa etten kyennyt syömään niitä. Vesipurkin pillikin oli rikki eikä kansi auennut repimällä. Kuivin suin jouduin viimeisen etapin matkustamaan.
November 2014. This adventure in Indonesia started with multiple flights; vegetarian food in Europe and sugary buns in Asia.
lauantai 14. helmikuuta 2015
CARGA SYÖ...
...SITRUUNAMARENKILEIVOKSEN!
Arjen iloja. Leivos hyvän ystävän seurassa. Bonuksena skumppaa!
Lemon meringue cake, sparkiling wine and a good chat with a friend. Perfect!
Arjen iloja. Leivos hyvän ystävän seurassa. Bonuksena skumppaa!
Lemon meringue cake, sparkiling wine and a good chat with a friend. Perfect!
sunnuntai 8. helmikuuta 2015
CARGA SYÖ...
...EVÄITÄ!
Talviretkellä Kämmenlammen tuntumassa. Kävelyn ja talvisen maiseman ihailun lomassa eväsleipien syöntiä laavunotskilla. Ja makkara!
Talviretkeilyä pitäisi harrastaa enemmänkin. Kivaa touhua!
Winter warriors on a hiking trip - and the obligatory sausage.
Talviretkellä Kämmenlammen tuntumassa. Kävelyn ja talvisen maiseman ihailun lomassa eväsleipien syöntiä laavunotskilla. Ja makkara!
Talviretkeilyä pitäisi harrastaa enemmänkin. Kivaa touhua!
Winter warriors on a hiking trip - and the obligatory sausage.
perjantai 6. helmikuuta 2015
CARGA SYÖ...
...CAJUN-SIPSEJÄ!
Suklaata ja sipsejä...näyttääpä pahalta meikäläisen ruokavalio tämän blogin perusteella. Mutta useimmiten arkiruoka ei ole niin jänskää, että sitä kannattaa kuvata.
Tuliainen suoraan New Orleansista: Spicy Cajun Crawtators! Miellyttävän rapeita, chilisiä ja rasvaisia. Kuten paikallinen ruoka muutenkin, jos olen oikein ymmärtänyt.
Tuliko hätä? Tartteeko tilata lisää suoraan kotiovelle? Soita 1-800-HOT-CHIP!
If I need more of these Cajun Crawtators from New Orleans, I can always call 1-800-HOT-CHIP! Like..now.
Suklaata ja sipsejä...näyttääpä pahalta meikäläisen ruokavalio tämän blogin perusteella. Mutta useimmiten arkiruoka ei ole niin jänskää, että sitä kannattaa kuvata.
Tuliainen suoraan New Orleansista: Spicy Cajun Crawtators! Miellyttävän rapeita, chilisiä ja rasvaisia. Kuten paikallinen ruoka muutenkin, jos olen oikein ymmärtänyt.
Tuliko hätä? Tartteeko tilata lisää suoraan kotiovelle? Soita 1-800-HOT-CHIP!
If I need more of these Cajun Crawtators from New Orleans, I can always call 1-800-HOT-CHIP! Like..now.
tiistai 3. helmikuuta 2015
CARGA SYÖ...
...HAMPPUSUKLAATA!
Joululahjaksi saatu hamppusuklaa oli kauniissa kääreessä ja koristettu kurpitsansiemenillä. Odotin sisällöltä enemmän; maku oli aika mitäänsanomaton. Se, että suklaata on edelleen muutama pala jäljellä, kertoo paljon!
I expected more from this hemp seed chocolate!
Joululahjaksi saatu hamppusuklaa oli kauniissa kääreessä ja koristettu kurpitsansiemenillä. Odotin sisällöltä enemmän; maku oli aika mitäänsanomaton. Se, että suklaata on edelleen muutama pala jäljellä, kertoo paljon!
I expected more from this hemp seed chocolate!
sunnuntai 1. helmikuuta 2015
CARGA SYÖ...
...JOULUVANUKKAAN!
Sain kaverilta Lontoon tuliaisina peribrittiläisen jouluvanukkaan. Suomalaisen vanukkaan kanssahan tällä ei ole mitään tekemistä, vaan kyseessä on kuivatuista hedelmistä ja mausteista koostuva tahmea pläjäys. Kyllä sen kerran vuodessa jouluna syö, tai oikeastaan loppiasenahan tämä tuli korkattua. Ihan jees, mutta rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että loppuvuoden pärjään kyllä ilmankin.
British Christmas pudding. Not bad but once a year is enough!
Sain kaverilta Lontoon tuliaisina peribrittiläisen jouluvanukkaan. Suomalaisen vanukkaan kanssahan tällä ei ole mitään tekemistä, vaan kyseessä on kuivatuista hedelmistä ja mausteista koostuva tahmea pläjäys. Kyllä sen kerran vuodessa jouluna syö, tai oikeastaan loppiasenahan tämä tuli korkattua. Ihan jees, mutta rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että loppuvuoden pärjään kyllä ilmankin.
British Christmas pudding. Not bad but once a year is enough!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)