perjantai 18. heinäkuuta 2014

CARGA KOKKAA / CARGA COOKS...

...PERUNAPIHVEJÄ / POTATO PATTIES!

Jämät käyttöön jääkaapista! Muutama nahistunut peruna (uusia perunoita! miten niitä on voinutkaan jäädä yli?), vähän riisi-yrtti-mössöä ja soijamaidon jämät. Niistä syntyi oivia kasvispihvejä kun sekaan lisäsi kananmunan, maustoi ja paistoi pannulla.
Leftover patties! I mixed some leftover potatoes, leftover rice and leftover soy milk into a mash, added egg and spices and pan-fried them. Easy!




keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

CARGA SYÖ / CARGA EATS...

...KAALIKÄÄRYLEITÄ / CABBAGE ROLLS!

Olen aiemminkin käynyt ravintola Kaarnassa syömässä, mutta en muista ruuan olleen mitään mieleenpainuvaa. Lista oli nyt kuitenkin uusiutunut ja kekseliäät ja maistuvat annokset ilahduttivat. Kotoisat raaka-aineet olivat piste iin päälle. Alkuruuaksi söin punajuuri-tattaripihviä lisukkeineen.
I've visited restaurant  Kaarna before, but the food wasn't anything to die for. But now they have a new menu: tasty food and lots of domestic ingredients. Excellent! Beetroot and buckwheat patty fot starters. 




Pääruuaksi kaalikääryleitä sienikastikkeella. Nam! Jälkkäriä ei enää mahtunut...
Cabbage rolls with mushroom sauce for main course. Yum! Unfortunately there was no room for dessert...



lauantai 12. heinäkuuta 2014

CARGA KOKEILEE / CARGA EXPERIMENTS...

...VADELMA-LAKRITSI-TOFFEETA / RASPBERRY LICORICE TAFFY!

Automatkalla maakuntiin tarttui tällainen matkaeväs käteen. Sopivan pehmeä eikä jäänyt hampaisiin. Mutta lakritsin makua olisi voinut olla enemmän. Milloinkohan tulee eteen se päivä jolloin valitan, että jokin on liian salmiakkista tai lakritsista? Ei ehkä ikinä.
A snack for a long drive to the country side. The taffy was nicely soft, but there could have been more licorice flavor. I think the day never comes when I'll complain that something has too little licorice flavor...



torstai 10. heinäkuuta 2014

LENTOKONERUOKAA / AIRPLANE FOOD vol 23

KLM: Havanna - Amsterdam - Helsinki

Ei yllätyksiä paluumatkallakaan. Riisin ja papujen jälkeen oli ihan kiva saada perunamuusia. Mutta miten ne saavat kerta toisensa jälkeen kastikkeesta mautonta limaa?
No surprises on the return trip either. It was nice to get mash potatoes after all the rice and beans. But I can't stop wondering what they do to sauces to make them so slimy and tasteless?


Aamiaismunakas ja yksinäinen nakki. Jugurttia ja hedelmää.
Breakfast omelette and a lonely wiener. Yoghurt and fruit.


 Yh, tämä leipä oli kuiva kuin Sahara. Boksi jossa se tarjoiltiin oli hauska. Mutta mieluummin ottaisin maistuvan leivän kuin näyttävän pakkauksen...
This sandwich was as dry as Sahara desert.It was served in a nice box though. But I'd rather eat a tasty sandwich than look at a beautiful cover!





tiistai 8. heinäkuuta 2014

CUBA vol 5

Takaisin Havannassa syötiin lounaaksi...arvaatteko mitä? Juustoleipää!
Back in Havana. Can you guess what we had for lunch? Cheese sandwich!





























Illalla kokeilin uudelleen ropa viejaa. Pääruoan yhteyteen kuului jälkkärikin, otin paahtovanukasta. Vaan kyllä kalpeni tämä yritelmä Margotin herkkuvanukkaan rinnalla!
In the evening I tried ropa vieja again. The dessert was included so I chose flan. It was ok, but I had Margot's perfect homemade flan still too fresh in my mind...




-----

Sama juttu seuraavana iltana paistetun possun kanssa. Vertailu on turhaa, mutta eipä tästä ja aiemmista maaseutupossuista voi puhua samassa lauseessakaan...
Illallisen jälkeen mentiin katsomaan salsatansseja. Kerran minua jopa haettiin, mutta oli kieltäydyttävä kunniasta koska kaikki lattialla olivat varsinaisia parkettien partaveitsia enkä uskonut ruotoni taipuvan moiseen ketkutukseen. Hikisen näköistä touhua!
Next evening the same thing - this fried pork and the country steaks I'd had before were not from the same world. After dinner we went to see some salsa. A sweaty looking dance!




























-----

Vanhaan merilinnoitukseen suuntautuneen megapitkän ja megakuuman kävelyretken jälkeen maistui spagettilounas. Tämä kulinaristin unelma sisälsi vain spagettia, ketsuppia ja juustoa ja sitä oli noin kolme kiloa, mutta oli niin nälkä että söin kaiken!
We did a long walk to an old sea fortress and after that I was starving. Spaghetti for lunch. There was about three kilos of it but I was so hungry that I ate it all.























































-----

Seuraavana päivänä päätimme syödä illallista casassamme. Tähän asti olimme tilanneet Havannan casasta vai aamiaisen. Mutta olihan tämä viimeinen iltamme Havannassa ja casassahan ne parhaat safkat ovat. Ja niin tälläkin kertaa...kanaa ja miljoonaa eri lisuketta. Tosin en oikein tiedä miten paljon emäntämme kuvitteli kahden ihmisen syövän, ruokaa oli varmaan kuudelle hengelle...
On our last night in Havana we decided to eat dinner in our casa - that's where the best meals are. 
The food was yummy but there was enough for six people so we two had a bit of a struggle to try to eat even half of it...



























-----

Adios Kuuba! Seuraavaan kertaan!
Adios Cuba! Until the next time!



lauantai 5. heinäkuuta 2014

CUBA vol 4

Yhtenä päivänä teimme päiväreissun Cayo Levisaan hiekkasärkille. Kaunis paikka! Eikä todellakaan väenpaljoudella pilattu. Olisin mennyt sukeltamaan, mutta ryhmä oli jo täynnä. Grrr. No, piti sitten keskittyä syömiseen ja rannalla hengailuun, ei sekään huono vaihtoehto.  
One day we made a day trip to Cayo Levisa cay area north of Viñales. A beautiful place! And not too many tourists either. I would have gone diving, but the group was already full. Grrr. Well, I had to concentrate on eating and beach life instead - not a bad option either. 


Kalabuffettiateria kuului reissun hintaan. Ei ollut kuiva sintti vaikka näyttääkin kuvassa siltä.
Fish buffet was included in the day trip price. It was better than it looks in the photo.



Joku halusi osingoille! Nämä ovat paikallisia 'jutias' -puurottia jotka elelevät särkillä. Sellaisia pienen koiran kokoisia.
Somebody wanted his share! These local tree rats called 'jutias' live on the cays. They're the size of small dogs...

-----

Takaisin Viñalesissa Margot oli kokkaillut meille jättihummerin pyrstöt illalliseksi. Tai mikä otus  lienee, en tiedä onko se hummeri vai joku muu rapu. Langosto espanjaksi. Vau, en ole ikinä nähnyt niin isoa pyrstöä. Hädin tuskin sain syötyä kaiken. Päällä oli paprikaa ja chiliä.
Ja sitten olikin jälkiruoan aika, kotitekoinen flan eli paahtovanukas. Nam! Oli pakko syödä iso viipale...ja vielä toinenkin...kierin nukkumaan.
Back in Viñales Margot had cooked us lobster. Wow. I've never seen such a lobster this big. Lobster, or some other local crayfish. Langosto in spanish. Somehow I managed to eat it all...and then was time for dessert, a lovely home made flan. Yum! I just had to have a slice...and another...argh, I was so full I rolled to our room.



-----

Possu maistui niin hyvin että viimeisenä iltanamme toivoimme uutta possuateriaa.
The pork was so good that we ordered pork steaks for the last evening, too.



-----

Saimme lähtiäislahjaksi Tatalta ja Margotilta jättimäisen papaijan. Meinasi tippa tulla linssiin, olin niin otettu lahjuksesta ja bussille saatosta ja kaikesta muustakin. Edellisenä iltana istuimme pitkään yhdessä kuistilla ja mojitoja ja rommia kaadeltiin vapaalla kädellä...
Unohdin ottaa leikkaamattomasta papaijasta kuvan, mutta se oli isompi kuin meidän kummankin päät yhteensä ja siitä riitti syömistä moneksi päiväksi. Onneksi Havannan casassa oli jääkaappi!
Tata and Margot presented us a huge papaya fruit as a farewell gift. I was really touched. The evening before we sat a long time together on the porch and there was a generous flow of mojitos and rum...
I forgot to take a photo of the whole papaya, but it was bigger than both our head together. We ate it for days. Fortunately our casa in Havana had a fridge!





torstai 3. heinäkuuta 2014

CUBA vol 3

Ruokamyrkytyksen pahimmat oireet olivat laantuneet aamuun mennessä, mutta sain tilalle korkean kuumeen. Ei silti auttanut kuin könytä bussiin, koska olimme ostaneet menoliput Viñalesiin. Matka meni kerällä bussin takapenkillä. Päästyämme casaamme kaaduin sänkyyn joten espanjaa taitamaton matkaseuralaiseni joutui yksin tutustumaan englantia taitamattomaan isäntäväkeen. Mutta hyvin tuntui sujuvan... perhealbumit tutkittiin läpi ja sukulaiset selvitettiin. Casamme emäntä Margot huolestui koomailustani niin, että kutsui naapurin lääkäritädin käymään. Lekuri kyseli ja ronklasi vatsaa, mutta lopulta hänkin tuli siihen tulokseen että kyseessä ei ole räjähtävä umpisuoli tai mikään muukaan vakava juttu, vaan ruokamyrkytys joka menee levolla ohi. Margot valmisti muille illallista kanasta, mutta topakasti kielsi minua syömästä mitään niin raskasta. Sen sijaan hän keitti minulle malanga-nimistä valkoista juuresta ja vähän riisiä. Malanga ei maistunut juuri miltään mutta oli juuri sopivan mietoa ruokaa toipilaalle. Ei olisi paljon muu maistunutkaan.
Kuvassa keittämätöntä malangaa. Ne ovat nuo ruskeat karvaiset etualalla.
The worst of food poisoning was over in the morning. Fortunately, because we had decided to travel to Viñales valley that day. I got a high fever though, and slept most of the way to Viñales. In our casa our hostess Margot got worried when I just fell into bed and stayed there the whole evening, and asked the neighbour doctor lady to check me. She poked my belly and asked questions and came to the same conclusion - just a good old food poisoning. Margot strictly told me that I was to eat only boiled malanga and rice that evening. The others had chicken and beans. Not that I had any appetite...I still don't know what this malanga was, some kind of root vegetable. But it was the perfect food for an upset stomach.
A photo of raw malangas on sale. They're the hairy brown ones.

Seuraavana aamuna olo oli jo parempi. Onneksi, koska isäntämme Tata savusti meille kaksi jättikanankoipea. En olisi jättänyt omaani syömättä mistään hinnasta. Aivan mahtavan hyvää!
The next day I felt way better. Fortunately, because I wouldn't have wanted to miss this dinner of huuuge smoked chicken legs that our host Tata made in the yard. Delicious!


Jälkkäriksi oli aina hedelmiä ja välillä myös ylimakeaa hedelmäsäilykettä.
There was always fruit for dessert, and sometimes sweet fruit compot too.

 
Tässä casassa oli aivan mahtavaa ruokaa! Seuraavana päivänä syötiin kalaa illalliseksi. Joku 'pargo'  -niminen eväkäs. Margot kysyi aina minkälaatuista lihaa / kalaa saisi olla ja hommasi aineet. Papuja ja riisiä oli tietysti aina ja lisäksi yleensä jotain paistettua perunaa tai plataania. Yleensä lounaaksi vetelimme keksejä tai jotain pientä samalla kun tetsasimme pitkin laaksoa. Illallisella olikin jo nälkä!
This casa had the best food! We usually had just crackers for lunch while walking or cycling in the valley so the dinner was always welcome. Margot always asked in the morning what we would like to have, fish or meat. This evening we had delicious fried fish called 'pargo'.  There was always rice and beans (of course) and usually some fried potatoes or plantains too.





Viñales oli muutenkin hieno paikka. Unelias pieni maalaiskaupunki. Jengi ajeli hevoskärryillä ja vanhoilla jenkkiraudoilla ympäriinsä.
Viñales was a great place. Sleepy little country town with horse carts and old american cars.






Margotin valmistama possu oli suussasulavaa! En tiedä miten hän sai siitä niin hyvän makuista, mutta harvoin olen niin hyvää possupihviä syönyt.
This pork Margot cooked for us was delicious! I don't know how she cooked it to make it so good, but I've rarely had such a great pork steak.


tiistai 1. heinäkuuta 2014

CUBA vol 2

Löysimme Havana Centrosta perustasoa kalliimman ravintolan jossa oli pöydät parvekkeella, tosi hyvää ruokaa ja elämäänsä kyllästynyt pullea naistarjoilija. Yrttikala oli maukasta ja kokki oli villiintynyt koristeiden kanssa...
We found a bit more expensive restaurant with tables on a balcony, really good food and a very slow  waitress. This fish with herbs was excellent and the cook had gone wild with the decorations!


Iltapalaksi söin mereneläväsalaatin. Tosi hyvä iso annos ja tuoreita äyriäisiä. Nam!
Seafood salad for dinner. Big portion and really fresh!

Merenelävistä innostuneena tilasin seuraavana päivänä lounaaksi äyriäisrisottoa. Iso virhe. Risotto saapui tulikuumana, suu meinasi palaa ekat kymmenen minuuttia kun yritin sitä syödä...taisi löytyä selityskin siihen myöhemmin, ehkäpä överikuumentamisella oli yritetty peittää se, että risotto oli jo parhaat päivänsä nähnyt. Mutta sitä en vielä tiennyt...
Excited about the great seafood salad the night before I ordered a seafood risotto for lunch the next day. Big mistake. It arrived piping hot, I think I've never had food brought to me so hot before...later I thought that it must have been an attempt to hide that all was not well with this risotto.



Illalla täräytettiin takaisin parvekeravintolaan pullean tarjoilijan kiusaksi. Tilasin mainion näköisen annoksen, jossa ananas oli täytetty kanapadalla. Vaan ennenkuin annos saapui, iski uupumus, zombi olotila ja en sitten pystynytkään syömään kuin pari haarukallista. Epätyypillistä, oli vielä tosi hyvää pataa...no, ruokamyrkytyshän se sieltä teki tuloaan. Saakelin äyriäisrisotto. Yö meni nihkeissä tunnelmissa.
In the evening we went back to the balcony restaurant. I ordered this pineapple filled with chicken stew, but before the food arrived I started feeling really exhausted and weird...like a zombie. In the end I could only eat a forkful, which was annoying because the food was delicious. Something was wrong...well, it was a food poisoning on it's way. That damned seafood risotto. The night was not the best of my  life...




Tässä Malecon-rantakadulla sijaitsi mokoma myrkyttäjämesta.
The poisoner restaurant was on Malecon boulevard next to the sea.