Sama pulma aina ruokaa tilatessa: päätöksenteon vaikeus. Onneksi useissa korealaisissa ravintoloissa oli tarjolla 'monta pientä annosta' -tyyppisiä menuratkaisuja. Tässä kuppilassa toteutus ei tosin ollut kovin onnistunut. Eri lajit oli lätkäisty lautaselle uimaan samassa tulisessa chilikastikkeessa, joten kaikki maistui...no, tuliselta chilikastikkeelta. Annoksessa oli korealaista gimbap -sushia, dumplingeja ja nuudeleita, sekä tteobokki-nimisiä paikallisia riisikakkuja. Olin etsiskellyt tätä korealaista erikoisuutta jo pidempään, mutta tämän annoksen tilattuani tajusin kävelleeni aina suoraan niitä myyvien kojujen ohi, koska en ollut ymmärtänyt näiden valkoisten pötköjen olevan etsimiäni riisikakkuja...kuvassa näkyy kaksi pötköä vasemmassa reunassa.
Oh, the difficulty of making decisions. Fortunately in many restaurants you could choose a menu that contained samples of different local delicacies. On this plate though all the different flavors had been brutally drowned in a pool of very spicy red sauce. Everything tasted...well, spicy. On the right side is korean sushi called gimbap and dumplings, on the left side fried noodles and korean rice cakes called tteobokki. And a hardboiled egg.
-----
Seoulista löytyi kiva barbecue-ravintola. Tässä grillattua ankeriasta ja tofusoppaa. Ja tietysti kimchiä.
We found a nice restaurant in Seoul serving barbecued foods. Grilled eel and tofu soup. And kimchi - of course!
-----
Yhtenä päivänä sompailimme junalla ja bussilla Seoulin lähellä sijaitsevaan perinteiseen museokylään.
One day we made an excursion to a traditional folk village museum area.
The area was filled with examples of different korean traditional building and village types. Corn and (dusty) chillies drying in the sun.
Kylässä oli ulkoilmaravintola jossa sai tilata perinteisiä korealaisia ruokia. Koska oli kesä, oli tarjolla tyypillistä kuuman kauden ruokaa: kylmiä keittoja. Juomaksi riisiviiniä. Hieno pullo!
We ate lunch in an open air restaurant in the middle of the museum area. It was summer so most of dishes in the menu were cold soups. Rice wine was available, too.
Kurkkukeitossa oli nuudelia ja kananmunaa, ja jäitä.
Punainen keitto oli merkitty ruokalistaan piparjuurikeittona. En tiedä olivatko siinä uiskentelevat lehdet piparjuuren lehtiä, mutta ne olivat koostumukseltaan sitkeitä ja karvaisia. Kylmä liemi oli ihan hyvää, mutta siinä oli erikoinen pistävä maku joka puolen kulhollisen jälkeen alkoi tuntua liian vahvalta.
The red soup was called 'horseradish' soup. Who knows, maybe the green leaves were horseradish leaves? They were somewhat hard to eat: kind of hairy and chewy. The cold broth was good but had a very peculiar taste that started to be a bit too overwhelming after a while.
In the pottery museum was an example of the old and the modern way of making kimchi. In the old days the clay pots filled with chinese cabbage, salt and chilli were buried underground, but nowadays a special machine can take care of the right temperature.
-----
Viimeisen illan juhla-ateria. Grillattua naudanlihaa ja kevätsipulia, sekä tietenkin ohessa erilaisia marinoituja vihanneksia.
Last evening's feasty dinner: grilled beef and, of course, pickles on the side.
And rice wine! A huge bowl of it! We could not finish it all...shame on us!
-----
Korealaisista ruuista ainakin kimchin tekoa pitäisi kokeilla. En ole kuitenkaan ryhtynyt vielä(kään) tuumasta toimeen. Perusidea on kai aika helppo...suolaa, chiliä, muita mausteita ja kiinankaalia. Mitään erityistä kimchimasiinaakaan ei pienten annosten tekemiseen tarvita. Mutta jotenkin ajatus keittiön nurkassa kuplivasta astiasta täynnä hapantuvaa kiinankaalia aiheuttaa lievää pelontunnetta. Ehkäpä voitan pelkoni pian...
I would like to try making kimchi at home. It should be fairly easy. But somehow the thought of a bubbling pot of cabbage, salt, chilli and spices fermenting in my kitchen corner is slightly intimidating...maybe I will overcome my fears soon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti