lauantai 31. maaliskuuta 2012
CYPRUS 2010
LOOKING BACK...
Kun huomaa säätiedotuksesta, että viikonlopuksi on luvattu lunta ja pakkasta vaikka pitäisi olla jo kevät, täytyy lohduttautua ajattelemalla kesäisiä muistoja. Kuten tätä Kyproksen matkaa.
When you notice that the weather forecast predicts a cold front, minus degrees and a blizzard for the weekend even though it's supposed to be spring already, one has to escape to warm summer memories. Like the memory of this trip to Cyprus.
Kreikkalainen salaatti ja ouzo. Ja aurinko!
Greek salad and ouzo. And the sun!
torstai 29. maaliskuuta 2012
CARGA DRINKS / CARGA JUO...
...ROCK 'N' ROLL MILK!
Maitopurkki jolla on prätkärotsi päällä! Lähikaupasta! Ei voinut jättää ostamatta.
Milk carton wearing a biker jacket! From the local shop! No way I could walk by without buying it.
Rakkautta ensi silmäyksellä.
Love at first sight.
maanantai 26. maaliskuuta 2012
CARGA EXPERIMENTS / CARGA KOKEILEE...
...SWEET CARAMEL POPCORN!
Suhtaudun makeaan popcorniin terveellä epäluulolla. Popcornin nyt vaan pitää olla suolaista. Tuskin olisin muuten tähän tuotteeseen koskenut edes pitkällä tikulla, mutta Thaimaan reissulla tuli (vahingossa) ostettua pussillinen sokeroitua popcornia matkaevääksi. Ja yllätys yllätys: se oli hämmästyttävän makoisaa. Tai ehkä mulla vain oli nälkä...? Thaimaa-poppareiden muisto mielessä tätä oli siis pakko kokeilla. Kaikki joille mainitsin ostoksesta olivat asianmukaisesti tyrmistyneitä. Niin olin minäkin maistettuani näitä esanssisia toffeeällötyksiä. Kauhu. Kauhu. Ei koskaan enää.
I don't like sweet popcorn. Popcorn just has to be salty. But on my last trip to Thailand I bought (accidentally) a bag of sugared popcorn to snack on during a bus journey and it was surprisingly tasty. (Or maybe I was just hungry...?) So I had to try these. Big mistake! Disgustingly sweet, totally artificial flavor. The horror. The horror. Never again.
perjantai 23. maaliskuuta 2012
CARGA EATS / CARGA SYÖ...
...BEEF TENDERLOIN / SISÄFILETTÄ!
Pihviä punaviinikastikkeella Soul Kitchenissä. Tämä ravintola ei ikinä petä.
Huomaa veitsen hienovarainen asettelu.
The food is always good in Soul Kitchen. And so is the atmosphere.
keskiviikko 21. maaliskuuta 2012
CARGA EATS / CARGA SYÖ...
...BURGER / HAMPURILAISEN!
Ravintolan Sävelen kanapekonihampurilainen. Oi onnea, jos on jättinälkä ja haluaa tunkea hampurilaisen lisäksi itseensä valtavan kasan rasvaisia ranskiksia sekä marinoitua punasipulia, valkosipulimajoneesia ja tomaattisalsaa siinä sivussa.
Chicken and bacon burger in restaurant Sävel. Perfect choice if you're hungry as a wolf and have a craving for greasy fries.
maanantai 19. maaliskuuta 2012
CARGA EATS / CARGA SYÖ...
...SALAD / SALAATTIA!
Ystävän suosituksesta kävin Gran Delicatossa, keskellä Helsinkiä sijaitsevassa kreikkalaisessa kahvilassa. Paikan salaatti oli yksi parhaista jonka olen pitkään aikaan syönyt!
Liian monessa paikassa viime aikoina 'salaatti' on tarkoittanut nahistunutta jäävuorisalaattia ja paria ankeaa kurkunpalaa, joten tämä annos oli iloinen yllätys. Tuoreet raaka-aineet, oikeita mustia oliiveja, paahdettuja kasviksia ja sieniä, tomaattia ja punasipulia...kaikkea oli juuri sopivasti. Kastikkeena balsamicosiirappia.
A friend of mine recommended this greek cafe in the center of Helsinki.The salad I ordered was the best I've eaten in a long time! Grilled veggies and mushrooms, really good black olives with mixed green salad, tomatoes and onion. Balsamico syrup on top. All the ingredients were fresh and tasty!
Tohkeissani loistavasta salaatista ja paikan hauskasta ilmapiiristä (siellä istui sulassa sovussa kreikkalaisia viiksiukkoja ja punavuori-hipstereitä) menin seuraavalla viikolla uudestaan. Kanasalaatti oli melkein yhtä täydellinen kuin kasvissalaatti.
Salaattien ja täytettyjen leipien lisäksi paikan päällä myydään erilaisia deli-herkkuja (myös juustoja!). Ostin mukaan pienen pullollisen balsamicoa.
I was so happy with my salad that next week I went again...the chicken salad was almost as perfect as the vegetable one. This time I also bought a small bottle of thick balsamico syrup from the cafe's deli corner. It makes an excellent dressing for different salads at home.
lauantai 17. maaliskuuta 2012
SOUTH KOREA 2010 vol 2
LOOKING BACK...
Sama pulma aina ruokaa tilatessa: päätöksenteon vaikeus. Onneksi useissa korealaisissa ravintoloissa oli tarjolla 'monta pientä annosta' -tyyppisiä menuratkaisuja. Tässä kuppilassa toteutus ei tosin ollut kovin onnistunut. Eri lajit oli lätkäisty lautaselle uimaan samassa tulisessa chilikastikkeessa, joten kaikki maistui...no, tuliselta chilikastikkeelta. Annoksessa oli korealaista gimbap -sushia, dumplingeja ja nuudeleita, sekä tteobokki-nimisiä paikallisia riisikakkuja. Olin etsiskellyt tätä korealaista erikoisuutta jo pidempään, mutta tämän annoksen tilattuani tajusin kävelleeni aina suoraan niitä myyvien kojujen ohi, koska en ollut ymmärtänyt näiden valkoisten pötköjen olevan etsimiäni riisikakkuja...kuvassa näkyy kaksi pötköä vasemmassa reunassa.
Oh, the difficulty of making decisions. Fortunately in many restaurants you could choose a menu that contained samples of different local delicacies. On this plate though all the different flavors had been brutally drowned in a pool of very spicy red sauce. Everything tasted...well, spicy. On the right side is korean sushi called gimbap and dumplings, on the left side fried noodles and korean rice cakes called tteobokki. And a hardboiled egg.
-----
Seoulista löytyi kiva barbecue-ravintola. Tässä grillattua ankeriasta ja tofusoppaa. Ja tietysti kimchiä.
We found a nice restaurant in Seoul serving barbecued foods. Grilled eel and tofu soup. And kimchi - of course!
-----
Yhtenä päivänä sompailimme junalla ja bussilla Seoulin lähellä sijaitsevaan perinteiseen museokylään.
One day we made an excursion to a traditional folk village museum area.
Alueelle oli koottu esimerkkejä erilaisista korealaisista kylätyypeistä ja perinteisestä elämäntyylistä. Maissia ja chiliä kuivamassa. Chilit näyttävät hieman pölyyntyneiltä...
The area was filled with examples of different korean traditional building and village types. Corn and (dusty) chillies drying in the sun.
Kylässä oli ulkoilmaravintola jossa sai tilata perinteisiä korealaisia ruokia. Koska oli kesä, oli tarjolla tyypillistä kuuman kauden ruokaa: kylmiä keittoja. Juomaksi riisiviiniä. Hieno pullo!
We ate lunch in an open air restaurant in the middle of the museum area. It was summer so most of dishes in the menu were cold soups. Rice wine was available, too.
Kurkkukeitossa oli nuudelia ja kananmunaa, ja jäitä.
Punainen keitto oli merkitty ruokalistaan piparjuurikeittona. En tiedä olivatko siinä uiskentelevat lehdet piparjuuren lehtiä, mutta ne olivat koostumukseltaan sitkeitä ja karvaisia. Kylmä liemi oli ihan hyvää, mutta siinä oli erikoinen pistävä maku joka puolen kulhollisen jälkeen alkoi tuntua liian vahvalta.
The red soup was called 'horseradish' soup. Who knows, maybe the green leaves were horseradish leaves? They were somewhat hard to eat: kind of hairy and chewy. The cold broth was good but had a very peculiar taste that started to be a bit too overwhelming after a while.
Ruukkumuseossa oli esimerkki perinteisestä kimchin valmistustavasta saviruukussa. Ennen vanhaan ruukku kaivettiin maahan oikean lämpötilan saavuttamiseksi. Nykyisin kimchin valmistukseen on olemassa koneita jotka huolehtivat sopivasta lämpötilasta.
In the pottery museum was an example of the old and the modern way of making kimchi. In the old days the clay pots filled with chinese cabbage, salt and chilli were buried underground, but nowadays a special machine can take care of the right temperature.
-----
Viimeisen illan juhla-ateria. Grillattua naudanlihaa ja kevätsipulia, sekä tietenkin ohessa erilaisia marinoituja vihanneksia.
Last evening's feasty dinner: grilled beef and, of course, pickles on the side.
Ja riisiviiniä! Jättikipollinen! Ei pystytty juomaan kaikkea. Hyi meitä.
And rice wine! A huge bowl of it! We could not finish it all...shame on us!
-----
-----
Korealaisista ruuista ainakin kimchin tekoa pitäisi kokeilla. En ole kuitenkaan ryhtynyt vielä(kään) tuumasta toimeen. Perusidea on kai aika helppo...suolaa, chiliä, muita mausteita ja kiinankaalia. Mitään erityistä kimchimasiinaakaan ei pienten annosten tekemiseen tarvita. Mutta jotenkin ajatus keittiön nurkassa kuplivasta astiasta täynnä hapantuvaa kiinankaalia aiheuttaa lievää pelontunnetta. Ehkäpä voitan pelkoni pian...
I would like to try making kimchi at home. It should be fairly easy. But somehow the thought of a bubbling pot of cabbage, salt, chilli and spices fermenting in my kitchen corner is slightly intimidating...maybe I will overcome my fears soon.
Sama pulma aina ruokaa tilatessa: päätöksenteon vaikeus. Onneksi useissa korealaisissa ravintoloissa oli tarjolla 'monta pientä annosta' -tyyppisiä menuratkaisuja. Tässä kuppilassa toteutus ei tosin ollut kovin onnistunut. Eri lajit oli lätkäisty lautaselle uimaan samassa tulisessa chilikastikkeessa, joten kaikki maistui...no, tuliselta chilikastikkeelta. Annoksessa oli korealaista gimbap -sushia, dumplingeja ja nuudeleita, sekä tteobokki-nimisiä paikallisia riisikakkuja. Olin etsiskellyt tätä korealaista erikoisuutta jo pidempään, mutta tämän annoksen tilattuani tajusin kävelleeni aina suoraan niitä myyvien kojujen ohi, koska en ollut ymmärtänyt näiden valkoisten pötköjen olevan etsimiäni riisikakkuja...kuvassa näkyy kaksi pötköä vasemmassa reunassa.
Oh, the difficulty of making decisions. Fortunately in many restaurants you could choose a menu that contained samples of different local delicacies. On this plate though all the different flavors had been brutally drowned in a pool of very spicy red sauce. Everything tasted...well, spicy. On the right side is korean sushi called gimbap and dumplings, on the left side fried noodles and korean rice cakes called tteobokki. And a hardboiled egg.
-----
Seoulista löytyi kiva barbecue-ravintola. Tässä grillattua ankeriasta ja tofusoppaa. Ja tietysti kimchiä.
We found a nice restaurant in Seoul serving barbecued foods. Grilled eel and tofu soup. And kimchi - of course!
-----
Yhtenä päivänä sompailimme junalla ja bussilla Seoulin lähellä sijaitsevaan perinteiseen museokylään.
One day we made an excursion to a traditional folk village museum area.
Alueelle oli koottu esimerkkejä erilaisista korealaisista kylätyypeistä ja perinteisestä elämäntyylistä. Maissia ja chiliä kuivamassa. Chilit näyttävät hieman pölyyntyneiltä...
The area was filled with examples of different korean traditional building and village types. Corn and (dusty) chillies drying in the sun.
Kylässä oli ulkoilmaravintola jossa sai tilata perinteisiä korealaisia ruokia. Koska oli kesä, oli tarjolla tyypillistä kuuman kauden ruokaa: kylmiä keittoja. Juomaksi riisiviiniä. Hieno pullo!
We ate lunch in an open air restaurant in the middle of the museum area. It was summer so most of dishes in the menu were cold soups. Rice wine was available, too.
Kurkkukeitossa oli nuudelia ja kananmunaa, ja jäitä.
Punainen keitto oli merkitty ruokalistaan piparjuurikeittona. En tiedä olivatko siinä uiskentelevat lehdet piparjuuren lehtiä, mutta ne olivat koostumukseltaan sitkeitä ja karvaisia. Kylmä liemi oli ihan hyvää, mutta siinä oli erikoinen pistävä maku joka puolen kulhollisen jälkeen alkoi tuntua liian vahvalta.
The red soup was called 'horseradish' soup. Who knows, maybe the green leaves were horseradish leaves? They were somewhat hard to eat: kind of hairy and chewy. The cold broth was good but had a very peculiar taste that started to be a bit too overwhelming after a while.
Ruukkumuseossa oli esimerkki perinteisestä kimchin valmistustavasta saviruukussa. Ennen vanhaan ruukku kaivettiin maahan oikean lämpötilan saavuttamiseksi. Nykyisin kimchin valmistukseen on olemassa koneita jotka huolehtivat sopivasta lämpötilasta.
In the pottery museum was an example of the old and the modern way of making kimchi. In the old days the clay pots filled with chinese cabbage, salt and chilli were buried underground, but nowadays a special machine can take care of the right temperature.
-----
Viimeisen illan juhla-ateria. Grillattua naudanlihaa ja kevätsipulia, sekä tietenkin ohessa erilaisia marinoituja vihanneksia.
Last evening's feasty dinner: grilled beef and, of course, pickles on the side.
Ja riisiviiniä! Jättikipollinen! Ei pystytty juomaan kaikkea. Hyi meitä.
And rice wine! A huge bowl of it! We could not finish it all...shame on us!
-----
-----
Korealaisista ruuista ainakin kimchin tekoa pitäisi kokeilla. En ole kuitenkaan ryhtynyt vielä(kään) tuumasta toimeen. Perusidea on kai aika helppo...suolaa, chiliä, muita mausteita ja kiinankaalia. Mitään erityistä kimchimasiinaakaan ei pienten annosten tekemiseen tarvita. Mutta jotenkin ajatus keittiön nurkassa kuplivasta astiasta täynnä hapantuvaa kiinankaalia aiheuttaa lievää pelontunnetta. Ehkäpä voitan pelkoni pian...
I would like to try making kimchi at home. It should be fairly easy. But somehow the thought of a bubbling pot of cabbage, salt, chilli and spices fermenting in my kitchen corner is slightly intimidating...maybe I will overcome my fears soon.
keskiviikko 14. maaliskuuta 2012
SOUTH KOREA 2010 vol 1
LOOKING BACK...
Etelä-Koreassa ihmiset syövät koko ajan ja todennäköisesti kaikkea mikä liikkuu. Siltä ainakin näytti Seoulin katukeittiöiden ruokatarjontaa tarkastellessa. Korealaiset eivät syö yksin vaan aina seurassa ja ruoka-annokset ovat valtavia koska ne tilataan jaettavaksi. Me meinasimme aluksi nääntyä kaiken ruokamäärän alle, ennenkuin opimme kantapään kautta ettei ravintolassa kannata tilata kummallekin omaa annosta...
In South Korea people eat all the time and probably everything that moves. That's the impression one got when walking on the streets of Seoul among all the small street kitchens and restaurants. We were amazed about the portion sizes, and did not understand how anyone can eat all that food! Only after a while we realized that Koreans usually don't eat alone and every portion is meant for sharing.
-----
Kiehuvan kuumaa tofukeittoa kivipadasta. Ruuan lisukkeeksi tuli yleensä monta kupillista erilaisia marinoituja vihanneksia. Yleensä tarjottiin ainakin kimchiä, eli korealaista chilimarinoitua kiinankaalia. Joskus vihannekset lilluivat liemessä, joskus eivät. Ja joskus oli vaikea päätellä mikä oli dippikastiketta, mikä soppaa ja mikä marinointilientä...välillä tuli olo että näinköhän tuli vedettyä taas pelkkää dippiä suoraan lusikalla...
Piping hot tofu soup from a stone pot. Usually the main course included many small side dishes of pickled vegetables. Most common was of course the korean specialty: kimchi, pickled spicy chinese cabbage.
Myös riisi kuului yleensä annoksiin. Huomaa litteät korealaiset metallipuikot. Niillä liukkailla pirulaisilla oli maailman hankalin yrittää syödä.
Usually rice was also included. Note the korean flat metal chopsticks. It was a real challenge to try to eat with them.
-----
'Korealainen pizza!' huusi ravintolan tarjoilija meille iloisesti kun tilasimme pa-jeonin eli korealaisen pannukakun. Täytteenä oli mustekalaa ja kevätsipulia.
' Korean pizza!' exclaimed the waiter happily when we ordered a korean pancake called pa-jeon.
-----
Nuudeli-hotpot jaettavaksi. Padassa oleva liemi ja sattumat pysyivät kiehuvan kuumana kaasupolttimen avulla.
Hotpot with noodles to share. The gas stove kept the broth hot.
Kun padan sisältöä tutki vähän tarkemmin, paljastui soppa kotoiseksi makkarakeitoksi! Makukin oli melkein sama.
The hotpot turned out to be very much like finnish sausage soup! The taste was almost the same, too.
Ihan varmuuden vuoksi tilasimme lisukkeeksi täytettyjä munakasrullia. Jos vaikka jää nälkä... Emme vain tajunneet että parin sijaan niitä tulee pöytään kokonainen vadillinen.
We had ordered omelette rolls on the side, just in case the soup was not enough...We just hadn't realized there would be a whole plate of them, not just two or three...
-----
Tässä vaiheessa aloimme tajuta että ruokalistojen annokset on tarkoitettu jaettavaksi. JÄTTIkasa tujun chilisiä nuudeleita! Ja tämähän oli vain seuralaisen annos...minulla oli ikioma jättikasa. Sitä ei ole valitettavasti taltioitu, mutta eipä se kovin kummoiselta näyttänytkään; listassa hyvältä kuulostanut ruoka paljastui kasaksi spagettia ja ketsuppia.
At this point we started to understand that the portions are meant for sharing. Look at this HUGE pile of spicy noodles!
I had of course ordered a dish of my own. It turned out to be spaghetti mixed with tomato ketchup. Exotic.
-----
Pakollinen vierailu japanilaisessa ravintolassa. Ettei menisi liian japanilaiseksi, tilasin pääruuaksi korealaisen bibimbap -annoksen: riisiä, vihanneksia ja kananmunaa kivipadassa. Kaikki sekoitellaan itse mössöksi ja ainekset kypsyvät sekoituksen aikana tulikuumassa astiassa.
The obligatory visit to a japanese restaurant. I did not want to go too japanese, so I ordered a korean dish called bibimbap for main course. Bibimbap is a hot stone pot of rice, egg and veggies - you stir it for a couple of minutes when it arrives to the table and the ingredients keep cooking in the hot dish.
Etelä-Koreassa ihmiset syövät koko ajan ja todennäköisesti kaikkea mikä liikkuu. Siltä ainakin näytti Seoulin katukeittiöiden ruokatarjontaa tarkastellessa. Korealaiset eivät syö yksin vaan aina seurassa ja ruoka-annokset ovat valtavia koska ne tilataan jaettavaksi. Me meinasimme aluksi nääntyä kaiken ruokamäärän alle, ennenkuin opimme kantapään kautta ettei ravintolassa kannata tilata kummallekin omaa annosta...
In South Korea people eat all the time and probably everything that moves. That's the impression one got when walking on the streets of Seoul among all the small street kitchens and restaurants. We were amazed about the portion sizes, and did not understand how anyone can eat all that food! Only after a while we realized that Koreans usually don't eat alone and every portion is meant for sharing.
-----
Kiehuvan kuumaa tofukeittoa kivipadasta. Ruuan lisukkeeksi tuli yleensä monta kupillista erilaisia marinoituja vihanneksia. Yleensä tarjottiin ainakin kimchiä, eli korealaista chilimarinoitua kiinankaalia. Joskus vihannekset lilluivat liemessä, joskus eivät. Ja joskus oli vaikea päätellä mikä oli dippikastiketta, mikä soppaa ja mikä marinointilientä...välillä tuli olo että näinköhän tuli vedettyä taas pelkkää dippiä suoraan lusikalla...
Piping hot tofu soup from a stone pot. Usually the main course included many small side dishes of pickled vegetables. Most common was of course the korean specialty: kimchi, pickled spicy chinese cabbage.
Myös riisi kuului yleensä annoksiin. Huomaa litteät korealaiset metallipuikot. Niillä liukkailla pirulaisilla oli maailman hankalin yrittää syödä.
Usually rice was also included. Note the korean flat metal chopsticks. It was a real challenge to try to eat with them.
-----
'Korealainen pizza!' huusi ravintolan tarjoilija meille iloisesti kun tilasimme pa-jeonin eli korealaisen pannukakun. Täytteenä oli mustekalaa ja kevätsipulia.
' Korean pizza!' exclaimed the waiter happily when we ordered a korean pancake called pa-jeon.
-----
Nuudeli-hotpot jaettavaksi. Padassa oleva liemi ja sattumat pysyivät kiehuvan kuumana kaasupolttimen avulla.
Hotpot with noodles to share. The gas stove kept the broth hot.
Kun padan sisältöä tutki vähän tarkemmin, paljastui soppa kotoiseksi makkarakeitoksi! Makukin oli melkein sama.
The hotpot turned out to be very much like finnish sausage soup! The taste was almost the same, too.
Ihan varmuuden vuoksi tilasimme lisukkeeksi täytettyjä munakasrullia. Jos vaikka jää nälkä... Emme vain tajunneet että parin sijaan niitä tulee pöytään kokonainen vadillinen.
We had ordered omelette rolls on the side, just in case the soup was not enough...We just hadn't realized there would be a whole plate of them, not just two or three...
-----
Tässä vaiheessa aloimme tajuta että ruokalistojen annokset on tarkoitettu jaettavaksi. JÄTTIkasa tujun chilisiä nuudeleita! Ja tämähän oli vain seuralaisen annos...minulla oli ikioma jättikasa. Sitä ei ole valitettavasti taltioitu, mutta eipä se kovin kummoiselta näyttänytkään; listassa hyvältä kuulostanut ruoka paljastui kasaksi spagettia ja ketsuppia.
At this point we started to understand that the portions are meant for sharing. Look at this HUGE pile of spicy noodles!
I had of course ordered a dish of my own. It turned out to be spaghetti mixed with tomato ketchup. Exotic.
-----
Pakollinen vierailu japanilaisessa ravintolassa. Ettei menisi liian japanilaiseksi, tilasin pääruuaksi korealaisen bibimbap -annoksen: riisiä, vihanneksia ja kananmunaa kivipadassa. Kaikki sekoitellaan itse mössöksi ja ainekset kypsyvät sekoituksen aikana tulikuumassa astiassa.
The obligatory visit to a japanese restaurant. I did not want to go too japanese, so I ordered a korean dish called bibimbap for main course. Bibimbap is a hot stone pot of rice, egg and veggies - you stir it for a couple of minutes when it arrives to the table and the ingredients keep cooking in the hot dish.
maanantai 12. maaliskuuta 2012
CARGA EATS / CARGA SYÖ...
...SMOKED SALMON PIZZA / SAVULOHIPIZZAA!
Virgin Oilin savulohipizzassa oli loistava ohut pohja, mutta savulohi-basilikaöljytäyte kuulosti paremmalta kuin miksi se lopulta osoittautui. Koko pizza meni kuitenkin vaivatta alas. Vaikka siitä puuttuikin valkosipuli, dammit!
The idea of smoked salmon pizza with basil oil sounded good, but the taste was a bit disappointing. And no garlic, dammit!
Jälkiruuaksi mielikuvitukseton valinta: suklaajätski kinuskikastikkeella. Namnam. Mutta koristeena oli purkkikermavaahtoa, oi miksi?
The ice cream was decorated with whipped cream from a CAN! Why oh why?
perjantai 9. maaliskuuta 2012
PORTUGAL - LISBON 2011
LOOKING BACK...
Arkistoista löytyi kuvia helmikuiselta Portugalin reissulta tästä jättiateriasta, jonka söimme illalliseksi Lissabonissa, Bairro Alton kaupunginosassa. Hauskan pikkukuppilan annokset valmistettiin suurissa uunivuoissa, josta niitä sai lappaa lautaselle. Siinä riitti syömistä. Tilasimme kolmeen pekkaan jaettavaksi katkarapuja, mustekala-simpukkapataa ja fetasalaattia.
I found some photos of a huge seafood dinner we ate in a small cosy restaurant in Lisbon's Bairro Alto district a year ago. Shrimps, seafood and a side salad of feta and tomato.
Ennen...
Before...
Muistan, että tämän aterian jälkeen oli järkyttävän täysi olo. Baareilua yrittäessä alas meni hädintuskin yksi drinkki.
I remember being so full after this dinner that after hitting the bars I could barely down even one drink.
-----
Toinen asia jonka Lissabonista muistan olivat leivokset. Erityisesti pastel de nata, keltaisella vanukkaalla täytetty leivos oli täydellinen jälkkäri hyvän aterian päälle. Ja välipalana. Miksei myös aamiaiseksi. Yhtään kuvaa ei pastel de natasta tullut otettua, mutta asia täytynee korjata matkustamalla uudestaan paikan päälle dokumentoimaan tuo herkku...
Another thing I remember well from Lisbon is a custard-filled local pastry called pastel de nata. Sooo delicious! Unfortunately I did not take any photos - I might have to travel back just for that!
Arkistoista löytyi kuvia helmikuiselta Portugalin reissulta tästä jättiateriasta, jonka söimme illalliseksi Lissabonissa, Bairro Alton kaupunginosassa. Hauskan pikkukuppilan annokset valmistettiin suurissa uunivuoissa, josta niitä sai lappaa lautaselle. Siinä riitti syömistä. Tilasimme kolmeen pekkaan jaettavaksi katkarapuja, mustekala-simpukkapataa ja fetasalaattia.
I found some photos of a huge seafood dinner we ate in a small cosy restaurant in Lisbon's Bairro Alto district a year ago. Shrimps, seafood and a side salad of feta and tomato.
Ennen...
Before...
...and after.
Muistan, että tämän aterian jälkeen oli järkyttävän täysi olo. Baareilua yrittäessä alas meni hädintuskin yksi drinkki.
I remember being so full after this dinner that after hitting the bars I could barely down even one drink.
-----
Toinen asia jonka Lissabonista muistan olivat leivokset. Erityisesti pastel de nata, keltaisella vanukkaalla täytetty leivos oli täydellinen jälkkäri hyvän aterian päälle. Ja välipalana. Miksei myös aamiaiseksi. Yhtään kuvaa ei pastel de natasta tullut otettua, mutta asia täytynee korjata matkustamalla uudestaan paikan päälle dokumentoimaan tuo herkku...
Another thing I remember well from Lisbon is a custard-filled local pastry called pastel de nata. Sooo delicious! Unfortunately I did not take any photos - I might have to travel back just for that!
keskiviikko 7. maaliskuuta 2012
CARGA COOKS / CARGA KOKKAA...
...QUINOA SUSHI!
Kysymys: voiko quinoasta tehdä sushia? Vastaus: näköjään voi.
Question: can you use quinoa to make sushi? Answer: apparently, yes.
tiistai 6. maaliskuuta 2012
CARGA COOKS / CARGA KOKKAA...
...WILD MUSHROOM SOUP / SIENIKEITTOA!
Itse poimittuja tatteja, paljon smetanaa ja pippuria, sipulia. Vinkistä piti kokeilla päälle tuoretta korianteria.
Self-picked mushrooms from the forest, lots of sour cream and pepper, onion. Fresh cilantro on top.
perjantai 2. maaliskuuta 2012
CARGA COOKS / CARGA KOKKAA...
...THAI FOOD / THAIMAALAISTA!
Katseltuani taas kerran lomareissun ruokakuvia kuola valuen, oli pakko kaivaa keittokirja esiin, hakea aasiakaupasta chiliä ja mausteita, ja pistää pystyyn oma katukeittiö.
Chilit olivat niin tuoreita että niitä leikatessa meinasi tikahtua höyryihin. Onneksi tajusin tällä kertaa olla tökkimättä sormia silmiin niiden käsittelyn jälkeen. Been there, done that...
After spending (again) too much time drooling over the thai food photos from my recent holiday, I decided to set up a temporary street food stall in my own kitchen. I bought some chillies and herbs from an ethnic store and got started.
The chillies were so fresh that I was about to choke on the fumes when cutting them. I managed to remember not to touch my eyes afterwards. Been there, done that...
Kurkkusalaattia paistetun kananmunan kanssa. Laitoin vähemmän chiliä kuin ohjeessa ja silti tuli reippaan tulista. Koska oli lounasvieraita, askartelin koristeeksi chilikukkasen. Se ei auennut kunnolla vaikka upotin sen kylmään veteen ohjeen mukaan. Höh.
I halved the amount of chilli in the recipe for this cucumber salad and still it was hot - not too hot though, but just perfect!
Because I had a guest for lunch I made a little chilli flower for garnish. It did not open properly, even though I soaked it in cold water. Bah.
Paistettua kanaa, chiliä ja thaibasilikaa. Kastikkeeseen tuli kalakastiketta, soijaa ja ruokosokeria. Lisukkeeksi jasmiiniriisiä. Nam!
The chicken was fried with chilli and thai basil, and the sauce was a mix of fish sauce, soy sauce and sugar. Simple!
-----
Seuraavaksi pitää varmaan yrittää uhkarohkeasti toisintaa Mae Sotin tom yum-keitto...mistäköhän saisi ostaa olkisieniä? Tai ehkä pitää vain mennä takaisin ja kosia keittokokkia. Soppaa joka päivä!
Next time I think I should try to reconstruct the tom yum soup from Mae Sot. I miss that soup! I want to marry the cook of that street food kitchen. Then he could make me soup every day!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)