Voiko päivä ja roadtrip alkaa paremmin kuin sydänkohtausaamiaisella? Sain maistaa vihdoin gritsiä, maissipuuroa johon oli sotkettu juustoa.
Seuralainen joi myös pekoni-Bloody Maryn, mutta se oli minulle aamutuimaan liikaa.
Käytiin jokiretkellä ihmettelemässä alligaattoreita ja rämettä.
-----
Illallisella syötiin tienvarsikuppilassa. Listalla oli vaikka mitä paikallisia erikoisuuksia, mutta toteutus jäi puolivillaiselle einestasolle. Ääh. Ruuan puutteet korvasi ylipirteä tarjoilija.
Tarjolla oli myös voinappeja. Paitsi että kun tarkemmin katsoi...tällä ei tunnu enää olevan mitään tekemistä oikean ruuan kanssa. Whipped spread! Nam.
-----
Siipirataslaivalla ajeltiin pitkin Mississippiä. Risteilyn hintaan kuului buffetti, tosin vähän jäi turistimätön tasolle laivan tarjoomukset. Joenvarsilla jättimäiset jalostamot kiiltelivät ja sylkivät öljyisiä liekkejä.
Kasviksia ei juuri harrasteta. Tai ne piilotetaan paistettuina voihin ja kermaan.
-----
Jätskiä NOLAssa osataan tehdä! Aivan mahtava jätskibaari Creole Creamery vei sydämen...laatuja oli miljoona. Onneksi tarjolla oli kymmenen minipallon maisteluannoksia!
NOLA: Cheese grits, bacon Bloody Marys and amazing ice-cream!
maanantai 31. lokakuuta 2016
perjantai 28. lokakuuta 2016
NEW ORLEANS vol 2
Seuraavat päivät oli omistettu paikallisten herkkujen maistelulle.
Po'boy on perinteinen louisianalainen täytetty leipä. Nämä jotakuinkin puolen metrin pituiset yksilöt haettiin lähigeton mamman pyörittämästä grillistä. Samassa paikassa myytiin mm. usean kilon grillisettejä johon kuului kaikkea mahdollista sorkista ribseihin. Tyydyimme friteeratuilla ravunpyrstöillä sekä naudanlihalla täytettyihin po'boyhin.
-----
NOLAn kuuluisin makein herkku lienee perinteikkään Cafe du Monden beignet-munkki. Näitä kokeiltiin jo edellisvappuna Suomessa tee-se-itse-pakkauksesta, mutta nyt paikan päällä siis aitoa asiaa. Kahvila pullisteli turisteja ja terassilla oli tehokas ja vähän kylmän oloinen 'syö ja häivy' -meininki. Mutta munkki oli vastatehty ja tuore. Ne oli hukutettu tomusokeriin. Mitä ne tekevät kaikelle ylijäävälle tomusokerille? Tomuttavat seuraavien turistien munkit?
-----
Crawfish boil eli keitetyt ravut kuulostaa suomalaisittain kotoisalta, mutta maku on aivan erilainen kuin suomalaisen tilliliemiravun; nämä keitetään chililiemessä ja tarjoillaan kokonaisten perunoiden ja maissinpalasten kanssa. Kaikki upposi. Tietenkin.
-----
Karkkihyllystä löytyi yksi paikallinen 'herkku', moon pie, vaahtokarkilla täytetty keksi. Eih, yöh. Ainakin tämä yksilö maistui kymmenen vuotta vanhalta. Ja päiväyksen mukaan se säilyisi varmaan vielä toiset kymmenen..
Tasting local specialities. Crawfish boil was the best!
Po'boy on perinteinen louisianalainen täytetty leipä. Nämä jotakuinkin puolen metrin pituiset yksilöt haettiin lähigeton mamman pyörittämästä grillistä. Samassa paikassa myytiin mm. usean kilon grillisettejä johon kuului kaikkea mahdollista sorkista ribseihin. Tyydyimme friteeratuilla ravunpyrstöillä sekä naudanlihalla täytettyihin po'boyhin.
-----
NOLAn kuuluisin makein herkku lienee perinteikkään Cafe du Monden beignet-munkki. Näitä kokeiltiin jo edellisvappuna Suomessa tee-se-itse-pakkauksesta, mutta nyt paikan päällä siis aitoa asiaa. Kahvila pullisteli turisteja ja terassilla oli tehokas ja vähän kylmän oloinen 'syö ja häivy' -meininki. Mutta munkki oli vastatehty ja tuore. Ne oli hukutettu tomusokeriin. Mitä ne tekevät kaikelle ylijäävälle tomusokerille? Tomuttavat seuraavien turistien munkit?
-----
Crawfish boil eli keitetyt ravut kuulostaa suomalaisittain kotoisalta, mutta maku on aivan erilainen kuin suomalaisen tilliliemiravun; nämä keitetään chililiemessä ja tarjoillaan kokonaisten perunoiden ja maissinpalasten kanssa. Kaikki upposi. Tietenkin.
-----
Karkkihyllystä löytyi yksi paikallinen 'herkku', moon pie, vaahtokarkilla täytetty keksi. Eih, yöh. Ainakin tämä yksilö maistui kymmenen vuotta vanhalta. Ja päiväyksen mukaan se säilyisi varmaan vielä toiset kymmenen..
Tasting local specialities. Crawfish boil was the best!
tiistai 25. lokakuuta 2016
NEW ORLEANS vol 1
Helmikuu 2016.
Huh. Eipä ollut kuin muutaman kuukauden tauko ruokablogiparan kanssa. Kiirekiirekiire. Täytyy taas saada ruokaflow virtaamaan.
Mutta nyt ensin New Orleansin ruokamuistoja! Viime helmikuulta! Sentään saman vuoden puolelta vielä.
Kyseessähän oli kahden viikon trippi Louisianaan tutkimaan NOLAn meininkiä.
Saavuttuamme nääntyneenä perille, oli illallinen jo odottamassa! Ensimmäisenä iltana meille tarjoiltiin kotona kokattua etelän ruokaa: ribsejä ginger ale -kastikkeessa! Nam nam! Jälkkäriksi oli paikallista karnevaalikakkua, 'King cake' joka oli varsin makeaa höttöä. Sitä sai ostaa kaupoista rasiaan pakattuina paloina.
-----
Aamupalaksi saatiin Tennesseen perinnereseptillä tehtyjä täytettyjä kanaleipiä. Mikä täyden palvelu talo!
-----
Menin heti paikalliseen ruokakauppaan ihmettelemään. Lähistöllä oli kaksi kauppaa: toisessa myytiin 99 centin macaroni&cheeseä, varmaan kymmentä erilaista valmiskakkujauhepakkausta ja muita valmisruokia. Toisessa oli luomua, vihanneksia ja kaikkea ituhippiruokaa. Hinnat sen mukaiset. Ituhippikaupassa oli hassun näköisiä appelsiineja ja suoraan purkista syötävää keksitaikinaa...En ostanut, vaikka jälkeenpäin ajatellen olisi kyllä pitänyt maistaa.
-----
Illalla syötiin vielä vietnamilaista kulmakuppilassa.
First impressions of New Orleans: Edible cookie dough and King cake! Sweeeeet.
Huh. Eipä ollut kuin muutaman kuukauden tauko ruokablogiparan kanssa. Kiirekiirekiire. Täytyy taas saada ruokaflow virtaamaan.
Mutta nyt ensin New Orleansin ruokamuistoja! Viime helmikuulta! Sentään saman vuoden puolelta vielä.
Kyseessähän oli kahden viikon trippi Louisianaan tutkimaan NOLAn meininkiä.
Saavuttuamme nääntyneenä perille, oli illallinen jo odottamassa! Ensimmäisenä iltana meille tarjoiltiin kotona kokattua etelän ruokaa: ribsejä ginger ale -kastikkeessa! Nam nam! Jälkkäriksi oli paikallista karnevaalikakkua, 'King cake' joka oli varsin makeaa höttöä. Sitä sai ostaa kaupoista rasiaan pakattuina paloina.
-----
Aamupalaksi saatiin Tennesseen perinnereseptillä tehtyjä täytettyjä kanaleipiä. Mikä täyden palvelu talo!
-----
Menin heti paikalliseen ruokakauppaan ihmettelemään. Lähistöllä oli kaksi kauppaa: toisessa myytiin 99 centin macaroni&cheeseä, varmaan kymmentä erilaista valmiskakkujauhepakkausta ja muita valmisruokia. Toisessa oli luomua, vihanneksia ja kaikkea ituhippiruokaa. Hinnat sen mukaiset. Ituhippikaupassa oli hassun näköisiä appelsiineja ja suoraan purkista syötävää keksitaikinaa...En ostanut, vaikka jälkeenpäin ajatellen olisi kyllä pitänyt maistaa.
-----
Illalla syötiin vielä vietnamilaista kulmakuppilassa.
First impressions of New Orleans: Edible cookie dough and King cake! Sweeeeet.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)